Suomi on aina ollut kansainvälinen. Maamme identiteettiä on vuosisatojen ajan rakennettu kulttuuristen vaikutteiden, poliittisten suhteiden ja väestön liikkuvuuden kautta.
Tutkittua tietoa siitä, miten kansainvälisyys Suomessa näkyy ja kehittyy, löytyy niinkin läheltä kuin alalta, jolla työskentelen. Suomen sivistysala, joka pitää sisällään koulutuksen ja tutkimuksen organisaatioita päiväkodeista korkeakouluihin, on kansainvälistynyt viimeisen vuosikymmenen aikana nopeasti. Vuonna 2023 alalla työskenteli jo noin 17 500 ulkomaiden kansalaista, mikä on lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2014 verrattuna. Tämä tarkoittaa, että yli 8 prosenttia sivistysalan työntekijöistä on ulkomaan kansalaisia. Se on hieman suurempi osuus kuin työmarkkinoilla keskimäärin. Erityisesti Uudellamaalla kansainvälinen työvoima on olennainen osa alan arkea.
Kansainvälisen työvoiman määrä vaihtelee alan sisällä. Työntekijät sijoittuvat usein joko vähemmän koulutusta vaativiin tehtäviin, kuten lastenhoitajiksi ja koulunkäyntiavustajiksi, tai korkeasti koulutettuihin asiantuntijarooleihin yliopistoissa.
Suomen väestö ikääntyy ja tarvitsemme tulevaisuudessa lisää työntekijöitä eri tehtäviin. Kysely- ja tilastotiedot osoittavat, että kielitaitovaatimukset ovat selvästi suurin este kansainvälisten työntekijöiden palkkaamiselle sivistysalan tehtäviin. Myös tiukat kelpoisuusvaatimukset ja ulkomailla hankittujen tutkintojen tunnustaminen vaikeuttavat alalle pääsyä.
Monimuotoisuus vahvistaa organisaation perustehtävää
Sivistysalan kokemukset kansainvälisestä työvoimasta ovat erittäin myönteisiä. Raportin mukaan suuri osa työnantajista kokee, että kansainvälinen henkilöstö on sopeutunut työyhteisöihin hyvin tai erittäin hyvin. Myös oman työyhteisön koetaan sopeutuneen kansainväliseen työvoimaan erittäin hyvin. Selvitys toi lisäksi esiin, että monimuotoisuus vahvistaa organisaation perustehtävää: se tuo uusia näkökulmia ja auttaa palvelemaan yhä monimuotoisempaa oppilas- ja opiskelijajoukkoa, tutkimus- ja innovaatiotyötä unohtamatta.
Tulevaisuudessa tarve kansainväliselle työvoimalle ei ole vähenemässä. Kasvua ennakoidaan erityisesti ammattikorkeakoulujen opetus- ja tutkimustehtävissä sekä varhaiskasvatuksen ja toisen asteen tehtävissä. Päiväkodeissa ja kouluissa vieraskielisten lasten ja nuorten määrä on kasvanut tasaisesti. Myös kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvu lisää tarvetta henkilöstölle, joka osaa kohdata monikielisiä ja -kulttuurisia oppijoita. Kuten selvitys tuo esiin, on hyvä huomioida, että sivistysalan sisällä kansainvälisyys näkyy eri tavoin. Esimerkiksi tieteellinen tutkimus on lähtökohtaisesti kansainvälistä. Tutkimushenkilöstö on nykyään yhä kansainvälisempää: ulkomaalaistaustainen henkilöstö tekee merkittävän osan Suomen yliopistojen tutkimustyöstä. Kiinnostavaa on, että esimerkiksi ETLA:n vuonna 2024 tekemä tutkimus paljastaa, että vuonna 2021 haetuista patenteista jo 60 prosentissa oli mukana ulkomaalaisia keksijöitä. Ulkomaalaisten keksijöiden osuus näissä hakemuksissa on kasvanut koko 2010-luvun ajan.
Yhdessä voimme rakentaa yhä parempaa kansainvälistä Suomea
Sivistysalan tulevaisuuden kannalta keskeiseksi nousee, kuinka onnistumme sitouttamaan kansainvälistä työvoimaa ja tarjoamaan tasavertaiset mahdollisuudet urakehitykseen.
Loppuun voi todeta, että alamme on yksi niistä monesta toimialasta, jotka tarvitsevat kansainvälistä työvoimaa. On kuitenkin vielä paljon tehtävää, että rakenteet tukevat maahan muuttavien kouluttautumista, työllistymistä ja uralla etenemistä. Ratkaisuja tulee etsiä koulutuspolkujen kehittämisestä, kielitaitovaatimusten tarkastelusta ja aidosti monimuotoisesta työyhteisöstä. Yhdessä voimme rakentaa yhä parempaa kansainvälistä ja uutta luovaa yhteiskuntaa.
Linkki selvitykseen: https://sivista.fi/tietoa-alasta/selvitykset/kansainvaliset-tyontekijat-sivistysalalla/
Piia Alvesalo
Viestintäpäällikkö
Sivistysala ry (Sivista)
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.
