Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus, Defence Cooperation Agreement eli DCA, on siirtynyt sopimusvaiheesta määrätietoiseen käytännön toimeenpanoon. Sopimus tuli voimaan 1. syyskuuta 2024, ja sitä on jo sovellettu Suomen ja Yhdysvaltojen välisessä puolustusyhteistyössä. Samalla jatkuu yksityiskohtaisten menettelyjen valmistelu, jolla sopimuksen määräykset viedään osaksi viranomaisten normaalia toimintaa.
DCA on Suomea sitova kansainvälinen sopimus, joka luo ajantasaiset oikeudelliset ja hallinnolliset puitteet Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyölle kaikissa turvallisuustilanteissa. Se täydentää Naton joukkojen asemaa koskevaa Nato SOFA -sopimusta ja tukee Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvien velvoitteiden toimeenpanoa. Sopimus ei korvaa Nato-jäsenyyttä, vaan vahvistaa sitä kahdenvälisillä järjestelyillä, jotka mahdollistavat yhteistoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen aiempaa sujuvammin.
Sopimus mahdollistaa Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolon ja harjoittelun Suomessa sekä puolustuskaluston, tarvikkeiden ja muun materiaalin ennakkosijoittamisen. Lisäksi siinä määrätään muun muassa joukkojen maahantulosta ja liikkumisesta, rikosoikeudellisesta tuomiovallasta, turvallisuudesta, verotuksesta, tulleista ja vahingonkorvauksista. Sopimuksen liitteessä on nimetty 15 Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen käytössä olevaa sovittua tilaa ja aluetta, joille yhteistoiminta ensisijaisesti keskittyy. DCA ei itsessään merkitse Yhdysvaltojen pysyvien tukikohtien perustamista Suomeen.
Sopimuksen toimeenpanoa täsmennetään erillisillä toimeenpanoasiakirjoilla. Ensimmäinen, infrastruktuuria ja rakentamista koskeva toimeenpanoasiakirja allekirjoitettiin 13. elokuuta 2025. Siinä määritellään DCA:n mukaiseen rakentamiseen liittyvän suunnittelun, sopimusten, toimeenpanon ja rahoituksen mekanismeja. Asiakirja luo myös edellytyksiä Yhdysvaltojen rahoittamille infrastruktuuri-investoinneille Suomessa.
Vuoden 2026 aikana on allekirjoitettu lisäksi maahantuloa ja maasta poistumista sekä virallisia veronpalautuksia koskevat toimeenpanoasiakirjat. Valmisteltavana ovat edelleen rikosoikeudellista tuomiovaltaa, turvallisuutta ja tullimenettelyjä koskevat asiakirjat. Tavoitteena on saattaa nämä allekirjoitusvalmiiksi vuoden 2026 aikana. Seuraavassa vaiheessa valmistelu laajenee muun muassa ympäristöä, urakointia sekä ilma-alusten, alusten ja ajoneuvojen liikkumista koskeviin järjestelyihin.
Myös sovittujen tilojen ja alueiden käytännön kehittäminen etenee. Maastontiedusteluja ja rakentamistarpeiden selvittämistä on jatkettu kaikissa puolustushaaroissa ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa. Ensimmäiset hankesuunnitelmat ovat käsiteltävinä ja tarkennettavina. Tavoitteena on, että joitakin rakennushankkeita voidaan käynnistää vuoden 2027 aikana. Infrastruktuurin kehittäminen on siten yksi DCA-sopimuksen toimeenpanon näkyvimmistä käytännön kokonaisuuksista.
DCA:n merkitys muodostuu ennen kaikkea ennalta sovituista toimintatavoista. Kun joukkojen, kaluston ja materiaalin saapumista, liikkumista, vastaanottamista ja käyttöä koskevat menettelyt on valmisteltu etukäteen, yhteistyö voidaan käynnistää tarvittaessa nopeasti. Sopimus parantaa näin Suomen kykyä vastaanottaa Yhdysvaltojen tukea ja vahvistaa maiden yhteistoimintakykyä harjoituksissa, normaaliolojen yhteistyössä ja kriisitilanteissa. Samalla se tukee Naton yhteisen pelotteen ja puolustuksen toimeenpanoa sekä vahvistaa alueellista turvallisuutta Pohjois-Euroopassa.
DCA-toimeenpano on edennyt suunnitelmallisesti, eikä siinä ole tähän mennessä ilmennyt ongelmia. Sopimus on voimassa ja sovellettavissa, vaikka kaikkia yksityiskohtaisia toimeenpanoasiakirjoja ei ole vielä viimeistelty. Sen käytännön vaikutukset konkretisoituvat vaiheittain harjoitustoiminnan, viranomaismenettelyjen, infrastruktuurin ja kansallisen vastaanottokyvyn kehittämisen kautta.
Veli-Petteri Valkamo
Vanhempi osastoesiupseeri, kommodori
Puolustusministeriö
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, joka ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.
