Vanhan sanonnan mukaan silmät ovat sielun peili. Sanonta on varmasti jossain määrin totta, vaikka sielun olemassaolon tieteellinen todistaminen ja määritelmä on toistaiseksi vielä työn alla. Toinen on asian laita, jos vaihdamme sanan sielu tilalle terveys, niin olemme lääketieteellisen läpimurron äärellä nimeltä okulomiikka.
Ymmärtääksemme miksi okulomiikka voi tulevaisuudessa muuttaa lääketiedettä ja terveydenhuoltoa, meidän on aloitettava silmän anatomiasta, silmäsairauksista ja niiden vaikutuksesta nykyhetken terveydenhuoltoon.
Ihmisen silmä on yksi kehomme kehittyneimmistä elimistä: kehityksellisesti se on keskushermostomme jatke, joka kykenee ottamaan vastaan valoa ja muuttamaan sen sähköisiksi signaaleiksi, jotka aivomme tulkitsevat näöksi. Silmä on ainoa paikka kehossamme, jossa verisuonia ja hermokudosta voidaan tarkastella suoraan, non-invasiivisesti. Silmänpohjakuvaus ja valokerroskuvaus eli OCT voivat siksi paljastaa muutoksia, jotka liittyvät paitsi silmäsairauksiin myös muualla kehossa esiintyviin sairauksiin.
Näkövammaisuus on maailmanlaajuinen ja kasvava ongelma. Vuonna 2019 Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi ensimmäistä kertaa raportin maailman näkökyvystä. Raportin mukaan maailmanlaajuisesti ainakin 2,2 miljardilla ihmisellä esiintyy eriasteista näkövammaisuutta tai sokeutta. Yli miljardin ihmisen näkö olisi kuitenkin korjattavissa silmälaseilla, piilolinsseillä tai taittovirhe- tai kaihileikkauksella. Globaalissa etelässä silmäsairauksien, kuten esimerkiksi glaukooman ja trakooman aiheuttama näön heikkeneminen tai sokeus olisi ollut estettävissä noin 12 miljoonan ihmisen kohdalla. Näkövammaisuuden kasvua ylläpitää pitkälle tulevaisuuteen väestönkasvun lisäksi globaalit epidemiat: likinäköisyys (myopia) ja diabetes sekä ikärakenteen vanheneminen.
Vaikka haasteita on horisontissa, niin samaan aikaan tapahtuu edistystä. Itämeren rannikon maat ovat tästä hyvä esimerkki. Suomi ja Ruotsi aloittivat 1990-luvulla diabeettisen retinopatian laajat seulonnat silmänpohjakuvauksilla. Seulonta, diabeteksen hyvä hoito ja oikea-aikainen jatkohoito ovat vähentäneet merkittävästi diabetekseen liittyvää näkövammaisuutta. Nykyinen toimintamalli vaatii kuitenkin runsaasti ammattilaisten työtä sekä kuvaamisessa että kuvien tulkinnassa. Potilasmäärien kasvaessa tarvitaan uusia ratkaisuja.
Tekoäly voi analysoida silmänpohjakuvia, tunnistaa sairauteen viittaavia muutoksia ja auttaa ohjaamaan jatkotutkimuksiin ne ihmiset, jotka niitä eniten tarvitsevat. Tarkoitus ei ole korvata terveydenhuollon ammattilaista, vaan kohdentaa tämän aika tehokkaammin. Suomessa hyvinvointialueet kokeilevat tekoälyä diabeettisen retinopatian seulonnassa. Puolassa Warmia-Masurian alueella seulontaa on rakennettu suomalaisen kuvantamis- ja tekoälyteknologian varaan. Saksassa optikkoliikkeiden, diabetesklinikoiden ja silmälääkärien yhteistyö on puolestaan tuonut kuvantamista ja tekoälyavusteista seulontaa entistä lähemmäs potilaita. Kehitys osoittaa, että teknologia voi muuttaa hoitopolkuja nopeasti, kun palvelujen kysyntä ylittää perinteisen järjestelmän kapasiteetin.
Seuraava askel on okulomiikka. Termillä tarkoitetaan silmästä kerättävän tiedon hyödyntämistä ihmisen kokonaisterveyden arvioinnissa. Alan tutkimusta edistävät kuvantamisteknologian kehitys, tekoäly sekä laajat terveys- ja kuvapankit. Britanniassa UK Biobankin ja NHS:n aineistot ovat mahdollistaneet tutkimuksen, jossa silmäkuvista etsitään yhteyksiä muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin sekä neurologisiin sairauksiin. Tutkimuksissa on havaittu lupaavia yhteyksiä esimerkiksi eteisvärinään, Parkinsonin ja Alzheimerin tauteihin sekä aivohalvausriskiin. Useimmat sovellukset ovat silti vielä tutkimusvaiheessa, joten tulokset on validoitava huolellisesti ennen kliinistä käyttöä.
Okulomiikka tarjoaa mahdollisuuden siirtyä sairauksien hoidosta niiden aikaisempaan tunnistamiseen ja tulevaisuudessa jopa riskien ennakointiin. Sen arvo ei kuitenkaan synny vain algoritmeista. Tarvitaan laadukasta dataa, turvallista tiedonhallintaa, kliinistä näyttöä ja toimivia hoitopolkuja.
Suomella on hyvät edellytykset olla kehityksessä mukana. Kansalliset biopankit, yliopistosairaalat, tutkijat ja lääkärit muodostavat vahvan perustan. Lisäksi Suomessa toimii kansainvälisiä silmäterveysteknologian yrityksiä, kuten iCare, Optomed ja Topcon Healthcare Solutions. Yhteistyöllä okulomiikasta voi syntyä sekä parempaa terveyttä että uutta vientiä.
Silmät ovat ikkuna terveyteen. Pidetään ne auki ja katsotaan rohkeasti tulevaisuuteen.
Kasperi Kankare
Key Account Manager
Software Solutions EMEA
iCare Finland Oy
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, joka ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.
