Turku on satama Suomeen. Ei siis portti länteen, vaan satama Suomeen.
Ajattelen näin, koska haluan kääntää näkökulmaa itsestämme laajemmalle, luopua esteistä eli porteista ja etenkin alleviivata sitä, että Suomi on jo lännessä eikä reittinä sinne. Satamamme kautta Suomeen on vuosisatoja virrannut ihmiset, ideat ja kauppatavarat. Merkityksemme satamana on tässä ajassa erityisen tärkeä.
Satama ei ole vain uusi upea satamaterminaali, eikä meri ole meille vain maisema tai matkailumarkkinointia. Meri on Turulle identiteetti, elinkeino ja ainutlaatuinen luontohelmi.
Saaristomeri on ainutlaatuinen, mutta samalla yksi Euroopan heikoimmassa kunnossa olevista merialueista. Sen tila ei ole abstrakti ympäristökysymys, vaan konkreettinen mittari siitä, miten kannamme vastuuta omasta elinympäristöstämme.
Saaristomeren pelastaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Tarvitsemme tunnustusta ja tukea EU:lta, kansallisen ohjelman, kannustimia kuormituksen vähentämiseen sekä tavoitelähtöistä sääntelyä. Rahoitustakin. Jos meri voi huonosti, Turku voi huonosti. Kun meri voi hyvin, koko alue voi kukoistaa.
Turku kasvaa merelle päin. Tietoisesti. Linnakaupungin uudistaminen, Majakkarannan laajeneminen ja Pansio-Pernon pitkän aikavälin visio Merellisestä Turusta osoittavat, kuinka hyvin meren ja rantojen tarjoama viihtyisyys on vihdoinkin ymmärretty. Pitkään merellistä asuinympäristöä tarjottiin vain Hirvensalosta. Samoin jokiranta alkoi muuttua kaupunkilaisten olohuoneeksi vasta 1990-luvulla.
Kyse ei ole vain kaavoituksesta, vaan suunnasta. Merelliset asuinympäristöt tuovat meren osaksi arkea ja vahvistavat kaupungin vetovoimaa. Parhaimmillaan Turku on kaupunki, jossa meri ei jää taustalle, vaan on läsnä monen kaupunkilaisen jokapäiväisessä elämässä.
Sama pätee matkailuun. Turulla on kaikki edellytykset nousta Pohjolan kiinnostavimmaksi merelliseksi matkailukaupungiksi. Saaristo, historia ja kulttuuri ovat olemassa ja hyödynnettävissä ympärivuotisesti. Merellisyydestä voi tulla Turun seuraava suuri menestystarina, jos osaamme paketoida tarjonnan ainutkertaiseksi elämykseksi puhutellen kansainvälisiä trendejä, kuten turvallisuutta, hiljaisuutta ja luontoa.
Telakkateollisuus on Turun merellisen kehityksen kivijalka. Pitkä tilauskanta ja tuhannet työpaikat luovat hyvät näkymät elinvoimaisuudelle ja kasvulle. Kyse ei ole vain laivoista, vaan laajasta kokonaisuudesta, joka ulottuu koulutukseen, tutkimukseen ja kansainvälisiin verkostoihin. Siksi osaamisen turvaaminen on ratkaisevaa.
Tarvitsemme koulutuspolkuja, jotka vastaavat teollisuuden tarpeisiin, ja vetovoimaa, joka tuo osaajia myös muualta. Kun telakka menestyy, Turku menestyy.
Kaikki teemat kietoutuvat yhteen. Saaristomeren suojelu, merelliset asuinalueet, matkailun kasvu ja teollinen osaaminen eivät ole erillisiä kysymyksiä, vaan osa samaa kokonaisuutta. Ne kaikki kertovat siitä, että Turun tulevaisuus on merellinen.
Turulle ja koko seudulle meri on ympäristö, elinkeino, identiteetti ja mahdollisuus samanaikaisesti. Turulla on kaikki edellytykset näyttää suuntaa koko Itämeren alueelle siinä, miten merellinen kestävyys ja kasvu yhdistetään käytännössä.
Jotta viestimme vakuuttaa ja muistetaan, sanokaamme se ääneen ja toimikaamme sen mukaisesti: Turku elää merestä.
Sini Ruohonen
Turun kaupunkiympäristön apulaispormestari, VTM
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.
