Kasvunäkymät ovat jo horisontissa, nousu ja talouden elpyminen siintävät. Korkea osaaminen ja innovaatiot – tai oikeastaan ihmiset, joilla on kykyä uudistua, uudistaa ja kehittää – ovat tulevaisuuden valuuttaa, jolla lunastetaan lupauksia. Osaajia tarvitaan, mutta lisäksi tarvitaan kykyä keskustella, neuvotella, löytää kompromisseja ja jopa rikkoa totuttua, eikä tämä onnistu ilman kielellistä ja kulttuurista ymmärrystä, aitoa moninaisuuden arvostusta.
Kieli on kaiken ytimessä, kun päämääränä on kehittää uusia ratkaisuja vanhoihin, nykyisiin ja tuleviin ongelmiin. Kielellisen ymmärryksen ohella kansainvälinen ja moniarvoinen yhteistyö ei voi rakentua ilman kulttuurista ymmärrystä, kykyä hyväksyä katsantoja, jotka ovat itselle vieraita. Kielitaidon merkitystä ei voi ohittaa, mutta ajatukset siitä, mitä hyvä kielitaito vaatii, ovat vaihdelleet vuosien varrella. Meillä on jo vuosikymmeniä ollut kasvussa käsitys, jonka mukaan meidän on syytä opetella ainakin eurooppalaisia kieliä, jotta tulisimme ymmärretyiksi, hyväksytyiksi ja jotta osaamisemme voisi tulla esiin. Tämä vaade ei ole väistynyt, vaikkakin fokus on vahvasti painottunut englannin suuntaan. Hyvä idea, loistava innovaatio tai vaikkapa merkittävä myynti saattaa karahtaa karikkoon, ellei viesti välity toivotulla tavalla. Kieli ja kulttuurinen ymmärrys toimivat kasvun kivijalkoina.
Kielikeskustelussa olemme olleet melko vaatimattomia, emme ole vahvasti tuoneet esille sitä, kuinka merkittävässä asemassa suomen kielen hallinta on yhteiskuntamme kannalta. Olisi liian yksinkertaistavaa todeta, että kaikki yhteiskunnalliset haasteemme liittyvät kieleen tai kielellisen ymmärryksen rajoihin, mutta vääjäämättä segregaatioon, turvallisuuteen ja yhteiskunnallisen keskustelun tilaan voi liittyä kielellis-kulttuurisia vyyhtejä, joita aukomalla voisimme päästä eteenpäin. Lisäksi suomen kielen osaaminen voi olla merkittävä tekijä, kun haluamme houkutella kansainvälisiä osaajia mukaan menestyksemme rakentamiseen. Ehkäpä kansainvälinen osaaja voisi kokea olevansa kotona, jos työpaikkaa ympyröivä monipuolinen kulttuuritarjonta, harrastukset ja ihmiset olisivat kielen kauttakin helpommin saavutettavissa. Turun yliopistossa on parhaillaan menossa hanke, jossa kehitämme uusia keinoja opettaa suomen kieltä osaajille ja samalla tuomme turkulaisen maiseman ja kulttuurin lähemmäs. Koti on helpompaa rakentaa sinne, missä tulee ymmärretyksi. Ja siellä missä on koti, on myös paikka luoda uutta, panostaa yhteiseen tulevaisuuteen – luoda kasvua meille kaikille.
Mistä innovaatiot syntyvät? Sanonta ”tyhjästä on paha nyhjäistä” on aivan relevantti, sillä toki kaiken pohjana on tieto, aiempien sukupolvien keräämä, kasaama, analysoima ja rakentama valtava osaaminen, jonka päälle voimme tuoda uuden kerroksen. Innovaatio vaatii tämän perustan, ja yliopistojen tehtävänä on välittää uusille sukupolville niin ymmärrys peruskalliosta kuin sen päälle muuratuista kerroksista unohtamatta tuoda esiin vääjäämättömiä rakennusvirheitä tai uusimpia vielä huteria kokeiluja. Ja sitten on ihmeiden aika, sillä vuoroon tulee ihminen, joka näkee kaiken uudesta vinkkelistä, sellaisesta kulmasta, josta ei ole ollut tapana katsoa – siinä on innovaation alku. Kriittisyys ei tarkoita uuden teilaamista, vaan haastamisprosessia, jossa uutta ajatusta karkaistaan ja jossa se hioutuu. Tämä on välttämätöntä ja tässä vaaditaan yhteistyötä, arvostavaa asennetta, keskusteluja, väittelyitä – siis kieltä ja kommunikaatiota. Ja tässä prosessissa moninaiset näkökulmat ovat rikkaus, oikeastaan laadun varmistuksen ydin.
Uskomme tulevaisuuteen on vahva, näemme edessä parempia aikoja. Kasvu toimii tämän moottorina ja kasvu syntyy ihmisistä – ihmisistä, jotka haluavat ja kykenevät keskustelemaan toistensa kanssa, olemaan samassa veneessä. Moninaiset ajatukset, monitieteiset lähestymistavat ja monikanavainen keskustelu rakentavat innovaatioita ja menestystä, mutta samalla ne myös lisäävät ymmärrystämme toisistamme, ihmisyydestä. Kasvu ja ihmisten välinen kommunikaatio eivät ole janan ääripäissä, ne nivoutuvat toisiinsa.
Maija S. Peltola
Vararehtori
Turun yliopisto
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.
