Korkeakoulujen kansainvälisten osaajien integroitumisesta

Kesken kevään kiireiden sähköpostilaatikkoon kilahti taas yksi hankehakuilmoitus muutaman viikon hakuajalla. Tällä kertaa korkeakouluja tuettaisiin kansainvälisen henkilöstön kotoutumis- ja integroitumistoimissa hakemalla kansallisia malleja, joilla helpotetaan Suomeen tulevan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten henkilöstön asettumista ja jäämistä. Yllättävä haku tuli aivan kuin tilauksesta. Juuri tästä on ollut puhe myös Talent Boost – yhteistyön merkeissä Turunkin alueella, sillä kansainväliset osaajat paikkaavat alueemme työvoimavajetta ja ovat tärkeitä kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisen kannalta.

Yliopistojen koulutuksen, tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä ja vaikuttavuutta yhteisten globaalien haasteiden ratkaisemisessa ei voi vähätellä. Tutkitun tiedon merkitys yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja alueellisessa kehittämisessä on suuri. Tämä koskee myös paikallista ja Itämeren alueen kehittämistä. Tutkimus on luonteeltaan kansainvälistä, mutta korona-pandemia on konkreettisesti osoittanut meille konkreettisesti, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme myös muilla yhteiskunnan aloilla. Tutkijoiden, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan jatkossa enenevässä määrin monen yhteisen haasteen ratkaisemiseksi. Tarve näiden asiantuntijoiden liikkumiseen ja kohtaamisiin ei katoa, vaikka uusi normaali tarkoittaisikin etätöiden lisääntymistä yli valtiorajojen ja uusilla toimialoilla.

Päinvastoin, meidän on kiristyvässä kilpailussa osaajien rekrytoinnissa entistä enemmän pystyttävä kiinnittämään kansainväliset osaajat korkeakouluyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Meidän pitää nähdä saapuva tutkija tai muu osaaja perheineen kokonaisuutena, jonka asettautumiseen ja kotoutumiseen korkeakoulupaikkakunnalle liittyy eri näkökulmia. Saapumiseen ja integraatioon on toki tarjolla tukea. Tieto siitä ei aina löydä tarvitsijaansa tai tukea on saatavilla epätasaisesti asuinalueesta riippuen. Puolisoiden työllistymistä tukevat palvelut voivat puuttua tai ovat hajallaan. Perheen lasten integroituminen voi monesti olla vain koulutoimen resurssien varassa. 

Suomalaisen yliopistokentän ja muun yhteiskunnan valmiudet ottaa vastaan tulijat kahdensuuntaisen integraation periaatteen mukaisesti vaatii vahvistamista. Integroitumisen pullonkaulojen poisto vaatii yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Tällä kertaa kannatti tehdä pitkää päivää epäergonomisessa kotitoimistossa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on valinnut mainitsemassani haussa toteutettavaksi ainoastaan Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen yhteishankkeen. Pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa on yhdessä kansallisesti vahvin kokemus ja palveluvalikoima korkeakoulujen kansainvälisen henkilöstön ja apurahatutkijoiden integraation tukemisesta. Hankkeessa on mukana myös muut Suomen yliopistot ja ammattikorkeakouluja mm. Turun ammattikorkeakoulu. 

Turun yliopiston vetovastuulla on kehittää malleja, joiden avulla korkeakoulujen kumppanit tehdään tietoisiksi kansainvälisten osaajien osaamisesta ja potentiaalista. Sen lisäksi mallit vahvistavat kyseisten osaajien tietoa yrityselämän verkostoista ja osaamistarpeista. Oleellista on kuunnella kansainvälisiä osaajiamme palveluiden kohdentamisessa ja kehittämisessä. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa auttaa jakamaan jo kertynyttä kulttuurista ja sosiaalista pääomaa integraation tukemisessa. Tavoitteenamme on kaksivuotisen hankkeemme aikana luoda palveluvalikoima kansainvälisten osaajien integraation tukeen, kampustemme kulttuurienvälisen osaamisen ja kotikansainvälistymisen vahvistamiseen. Mikäli tarpeen, palvelumallia voi jatkossa kukin korkeakoulu muokata omaan toimintaympäristöönsä.

Hankkeemme alkaa jo ensi syksyllä – kuulet meistä siten vielä lisää!