Pulloposti 21
Markku Markkula
Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja
Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Maailman onnellisin kansa, puhtain luonto, EU:n innovatiivisin alue, maailman kilpailukykyisin talous. Kaikkea tätä ja paljon muuta löytyy Itämeren rannoilta. Miksi meidän hyvät ja jopa erinomaiset ajatukset ja pohjoismainen hyvinvointimalli eivät ole nousseet ohjenuoraksi kaikkialla maailmassa? Meillä Itämeren alueella elävillä on kiistatta paljon annettavaa. Aika monella alalla Pohjoismaat ovat vertailujen kärkimaita ja monet muut Itämeren valtiot ovat vahvassa nousussa.
Olen toiminut viimeksi kuluneen viisivuotiskauden EU:n alueiden komiteassa ensin puheenjohtaja ja sitten ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Mitä tämä opetti, myös muille jaettavaksi? Tämän tekstini lopussa selvitän mikä tämä komitea on, mutta ensin itse asiaan.
Vielä tämän vuoden alussa vain hyvin harva suomalainen otti häijyt (suuret, ilkeät) yhteiskunnalliset ongelmat tosissaan. Toki liki kaikki totesivat suurina haasteina ilmastonmuutoksen, kansakuntien ikääntymisen sekä pakolaiskysymykset ja kasvaneet kansainväliset jännitteet. Mutta näiden haasteiden voittamiseksi on toistaiseksi tehty aivan liian vähän. Koronan seurauksena on kaikkialla, jopa Intiassa – tosin vain tilapäisesti – paljon puhdasta ilmaa. Mittaustulokset osoittavat kiistattomasti, että ihmisten toiminta vaikuttaa.
Koronaa vastaan suojautuminen on jo maksanut yksin Suomessa kymmeniä miljardeja. Valtio on ottanut ja tulee ottamaan lisää velkaa ennen näkemättömässä määrin. Yritykset velkaantuvat ja tekevät konkursseja, kunnat velkaantuvat, jokainen ihminen joutuu sopeutumaan poikkeusoloihin. Ja sama tapahtuu hieman vaihtelevasti kaikkialla maailmassa. Koronan jälkeen ”voittajia” ovat ne kansakunnat, jotka nopeimmin kykenevät käynnistämään taloutensa kansainväliseen kestävään kasvuun. Nyt on mahdollisuus harppauksiin.
”The Future is Finnish”
Toivon, että tämä Korona saa ihmiset ja ennen kaikkea päättäjät kaikkialla maailmassa heräämään: me voimme saada paljon aikaan. On tehtävä muutoksia. Yksi kiistaton oppi on investointi sivistykseen, tarvitaan paljon lisää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Kun Suomi nousi 90-luvulla maailman kärkeen tutkimus-ja kehitystoiminnan investoinneissa, niin Newsweek totesi vuonna 1999 ”The Future is Finnish”. Ja USA Today lehti pani vielä paremmaksi näyttävällä pääkatsauksellaan ”Finland – the Future is now”. Nämä olivat kuumia ja herättäviä toteamuksia. Eduskuntakin edellytti, että tuolla tiellä pitää jatkaa: ”T&K-investoinnit on nostettava neljään prosenttiin bruttokansantuotteestamme”.
Toisin on kuitenkin käynyt. Jos tuota tahtoa olisi noudatettu ja luotu uutta ja sovellettu uusinta tietoa ja osaamista käytäntöön, niin kiertotalous olisi todellisuutta, Itämeri olisi puhtaampi, jne. Suomalaista osaamista myytäisiin ympäri maailmaa moninkertaisesti nykyiseen verrattuna.
Erinomainen esimerkki: Mitä ovat älykäs erikoistuminen ja ekosysteemit sekä mitä yhdessä tekemällä saadaan aikaan? Olen saanut poliittisena päättäjänä olla mukana Itämeren Smart-up projektissa ja osallistua useille innovaatioleireille, joissa on kehitetty uusia kaupunki- ja kiertotalouskäytäntöjä, konsepteja, innovaatioita ja ratkaisumalleja. On luotu yhteisö, jossa asiantuntijat eri maista ja erilaisista hallintokulttuureista säännöllisesti keskustelevat keskenään ja etsivät yhdessä ratkaisuja haasteisiinsa. Tämä haastaa meidät poliittiset päättäjät Itämeren alueella yhteistyöhön, oppimaan uutta sekä yhteisiin poliittisiin ratkaisuihin.
On suuria ja pieniä huolia. On hyllymetreittäin tai oikeammin satoja hyllymetrejä hyviä ja jopa erinomaisia raportteja ja suunnitelmia. Esimerkiksi seuraava COP – hallitusten ja muiden osapuolten välinen ilmastoneuvottelu – kokoaa taas tuhansia ja valmisteluineen kymmeniä tuhansia asiantuntijoita ja päättäjiä yhteen. Tämä COP on järjestyksessään jo 26. Nyt se Koronan vuoksi siirrettiin ensi marraskuusta vuodella eteenpäin. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan odota.
On herätty. Mutta miksi ei siirrytä toimintaan. Haluttu hyvä tulevaisuus ei tule itsestään. Siihen on investoitava – reilusti.
Varmaan on vielä hyvä todeta, mikä tuo komitea on. Alueiden komitea – European Committtee of the Regions CoR – on osa EU:n virallista päätöksentekokoneistoa. Sen tehtävät ja rooli on määritelty EU:n perussopimuksessa: kaupunkeja ja alueita edustava ja niiden näkökantoja EU:n säädösten valmisteluun ja johtamiseen tuova 350-jäseninen hallintoelin. Kokoonnumme 5-6 kertaa vuodessa 2-3 päivän pituisiin täysistuntoihin. Meillä on kuusi valiokuntaa, konferensseja ja paljon muuta.
Olen oppinut, että me suomalaiset elämme aivan liikaa umpiossa, omissa laatikoissamme. Toisilta yli moninaisten rajojen kannattaa oppia, pitää oppia, oppia yhdessä. Eurooppalaisten arvojen eteen on tehtävä työtä.
