Banneri - Idyllinen

Ilmastopolitiikan tavoitteet

EU:n ilmastopolitiikka perustuu kansainväliseen ilmastopolitiikkaan, jota ohjaavat YK:n ilmastosopimus (UNFCCC) ja siihen liittyvät Kioton pöytäkirja ja Pariisin ilmastosopimus. Itämeren alueella ilmastopolitiikka perustuu sekä kansainvälisiin että EU:n asettamiin tavoitteisiin.

Kansainvälisen ilmastopolitiikan tavoitteet


YK:n ilmastosopimuksen tavoitteita ovat ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden vakauttaminen ja kestävän kehityksen turvaaminen. Sopimuksen osapuolilta velvoitetaan ilmastonmuutosta hillitsevät ja siihen sopeuttavat ohjelmat, päästöjen raportointia, sekä hiilivarastojen ja -nielujen suojelua. Kioton pöytäkirja velvoittaa osapuolet puolestaan sitoviin päästövähennyksiin.

Tarkemmat tavoitteet kansainväliselle ilmastopolitiikalle on asetettu Pariisin ilmastosopimuksessa:

    • Maapallon keskilämpötilan nousun rajaaminen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna
    • Maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen huipun saavuttaminen mahdollisimman pian
    • Kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen tasapainon saavuttaminen viimeistään vuosisadan jälkipuoliskolla

EU:n ilmastopolitiikan tavoitteet


Vuoteen 2030 mennessä EU:n tavoitteena on saavuttaa:

    • Vähintään 40 prosentin vähennys kasvihuonepäästöistä vuoden 1990 tasoon verrattuna
    • Vähintään 32 prosentin osuus uusiutuvista energialähteistä tuotettua energiaa
    • Vähintään 32.5 prosentin parannus energiatehokkuudessa

Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, EU:lla on aikomus korottaa vuoden 2030 päästövähennystavoite 50–55 prosenttiin. Lisäksi ohjelma on asettanut tavoitteeksi tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastotavoitteet Itämeren alueella


EU:n taakanjakoasetus asettaa jokaiselle jäsenmaalle sitovat vuosittaiset päästövähennystavoitteet liikenteelle, rakennusten lämmitykselle, maataloudelle ja jätehuollolle. Vuoden 2030 tavoitteet perustuvat suhteelliseen vaurauteen ja vaihtelevat 0–40 prosentin välillä, jolloin heikommassa asemassa olevilla mailla on vähemmän kunnianhimoisia tavoitteita.
   

Myös EU:n Itämeri-strategia (EUSBSR) tukee Itämeren alueen siirtymistä vähähiilisyyteen ja sopeutumista ilmastonmuutokseen edistämällä ilmastoon liittyvää yhteistyötä alueella. Strategialla on ilmastoasioihin keskittyvä horisontaalinen toimi, HA Climate, jonka avulla ilmastotoimia pyritään sisällyttämään kaikkiin strategian politiikka-aloihin.

Useilla Itämeren alueen mailla on EU:n asettamien tavoitteiden lisäksi myös omat päästövähennystavoitteensa. Tanskassa tavoitteet vähentää päästöjä 70 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (vuoteen 1990 verrattuna) ja saavuttaa ilmastoneutraaliuus vuoteen 2050 mennessä ovat asetettu laillisesti sitoviksi. Suomen hallitus on vuorostaan asettanut tavoitteeksi, että Suomi saavuttaisi hiilineutraaliuuden vuoteen 2035 mennessä. Puola on ainoana maana kieltäytynyt sitoutumasta EU:n tavoitteeseen saavuttaa ilmastoneutraaliuus vuoteen 2050 mennessä.