EUSBSR banneri FI

Pieni sanakirja strategiaan

Alla olevasta listasta löydät aakkosjärjestyksessä EU:n Itämeren alueen strategiaan liittyviä oleellisia toimijoita ja käsitteitä selityksineen.


Euroopan komissio

Euroopan komissio, erityisesti sen alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto (DG REGIO), johtaa Itämeri-strategian keskeisten toteutusvaiheiden strategista koordinointia, edistää makroalueen sidosryhmien osallistumista toimintaan ja tukee toimijoita strategian toteutuksessa. Komissio huomioi Itämeri-strategian toiminta-aloitteissaan ja ohjelmasuunnittelussaan sekä arvioi strategian toteutuksen edistymistä ja saavutettuja tuloksia säännöllisin väliajoin. Lisäksi komissio edistää Itämeri-strategian ja muiden alueellisten strategioiden välistä johdonmukaisuutta ja keskinäistä oppimista.

Horisontaalinen toimi (Horizontal Action, HA)

Vuosina 2013-2020 EU:n Itämeri-strategia sisälsi horisontaalisia toimia, jotka yhdistivät politiikka-alojen tavoitteita poikkileikkaavasti ja edistivät strategian puitteissa tehtävää yhteistyötä. Horisontaalisen toimen "HA Neighbours" koordinoinnin vastuu oli Centrum Balticum –säätiössä toimivalla Turku-prosessin sihteeristöllä yhdessä Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) sihteeristön kanssa. Neighboursin tavoitteena oli edistää yhteistyötä ja dialogia EU:n ja naapurivaltioiden sidosryhmien välillä. Nykyisessä toimintasuunnitelmassa Neighboursin tavoitteet on valtavirtaistettu kaikille politiikka-aloille, samoin kuin ilmastotoimia edistävän horisontaalisen toimen (HA Climate) tavoitteet. Aluesuunnittelua edistävä horisontaalinen toimi (HA Spatial Planning) on korvattu vastaavia tavoitteita omaavalla politiikka-alalla (PA Spatial Planning), kun taas valmiuksia kehittävän horisontaalisen toimen (HA Capacity)  tavoitteet on siirretty Itämeren strategiapisteelle.

Itämeren strategiapiste (Baltic Sea Strategy Point, BSP)

Itämeren strategiapisteen tehtävänä on tukea Itämeri-strategian hallintoa, kehitystä ja viestintää. Strategiapiste koordinoi strategian sidosryhmien valmiuksien kehitystä, politiikka-alojen välistä tiedonjakoa, strategian yleistä viestintää, sekä toiminnan seurantaa ja arviointia. Lisäksi strategiapiste toimii Itämeri-strategian institutionaalisena muistina. Itämeren strategiapisteen toimintaa ohjaa kansallisten koordinaattorien ryhmä.

Kansallinen koordinaattori (National Coordinator, NC)

Jokaisella Itämeren alueen EU-jäsenmaalla on kansallinen koordinaattori, joka edustaa jäsenmaata strategian kansallisten koordinaattorien ryhmässä. Kansallisen koordinaattorin tehtävänä on koordinoida kansallista osallistumista Itämeri-strategian toteutukseen, ja varmistaa riittävä poliittinen tuki ja sitoutuminen strategian toteuttamiseksi. Lisäksi koordinaattorin kuuluu edistää strategian rahoitusta ja näkyvyyttä. Suomen kansallisena koordinaattorina toimii Itämeri-suurlähettiläs.

Kansallisten koordinaattorien ryhmä (National Coordinators Group, NCG)

Kansallisten koordinaattorien ryhmä on Itämeri-strategian keskeinen päätöksentekoelin, joka koostuu Itämeren alueen EU-jäsenvaltioiden edustajista ja Euroopan komissiosta. Ryhmän vastuualueeseen kuuluu yleisen tason johtajuus, strateginen ohjaus, prioriteetit ja koordinointi. Lisäksi ryhmä kuuluu varmistaa Itämeren strategiapisteen toteuttama sidosryhmien valmiuden kehitys, strategian yleinen viestintä ja toiminnan seuranta ja arviointi. Ryhmän puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain Itämeri-strategian jäsenmaiden välillä.

Korkean tason työryhmä (High Level Group, HLG)

Korkean tason työryhmässä ovat edustettuna kaikki EU-jäsenmaat sekä ne EU:n ulkopuoliset maat, jotka osallistuvat EU:n makroaluestrategioihin. Työryhmän tehtävänä on käsitellä makroaluestrategioihin liittyviä kysymyksiä ja antaa Euroopan komissiolle strategioihin liittyviä neuvoja ja toimintaehdotuksia. Lisäksi työryhmä valvoo ja vertailee makroaluestrategioiden toteutusta ja antaa ohjeita strategioiden kehitystä varten.

Makroalue

Alue, joka koostuu Euroopan unionin maista, joilla on yhteneväisiä piirteitä, intressejä ja haasteita. Esimerkiksi Itämeren makroalue käsittää kahdeksan EU-maata (Ruotsi, Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Latvia, Liettua ja Puola), joiden väestö on noin 17 % EU:n kokonaisväkimäärästä. Alueella on selkeä tarve koordinoidulle yhteistyölle. Makroalueiden kautta voidaan myös rakentaa yhteistyötä EU:n naapurimaiden kanssa. Esimerkiksi Itämeri-strategian puitteissa tehdään yhteistyötä Venäjän, Norjan, Valko-Venäjän ja Islannin kanssa.

Makroaluestrategia

Makroaluestrategia on makroalueen EU:n jäsenmaita ja EU:n ulkopuolisia maita koskeva yhdennetty kehys, jonka puitteissa käsitellään yhteisiä haasteita. Makroaluestrategioiden ja niiden puitteissa tehtävän yhteistyön avulla pyritään lisäämään makroalueiden koheesiota ja integraatiota, yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategioilla pyritään myös edistämään EU-tason toimintamalleja alueilla ja toivottamaan alueelliset ja paikalliset toimijat mukaan EU-tason yhteistyöhön. Makroaluestrategioita on tähän mennessä EU:ssa hyväksytty neljä: Itämeren, Tonavan, Joonian- ja Adrianmeren, sekä Alppien alueiden strategiat.

Monitasohallinto (multi-level governance)

Makroalueellinen strategia voi toimia vain monitasohallinnon kautta, jolloin eri tasoilla toimivat poliittiset päättäjät hallinnoivat strategiaa ja sen toteutusta yhdessä. Niin paikallisten ja alueellisten toimijoiden kuin valtio- ja EU-tason toimijoiden tulisi olla mukana päätöksentekoprosesseissa. Lisäksi päätösten tulisi pohjautua alhaalta ylöspäin suuntautuvaan laajaan kuulemiseen, johon myös kansalaisyhteiskunnalla on mahdollisuus osallistua.

Ohjausryhmä (Steering Group, SG)

Jokaisella politiikka-alalla on oma ohjausryhmä, joka ohjaa, tukee, seuraa ja arvioi politiikka-alan toimintaa, sekä raportoi toiminnasta kansallisten koordinaattorien ryhmälle. Ohjausryhmä koostuu Itämeren alueen EU-jäsenvaltioiden kansallisista tai alueellisista viranomaisista. 

Politiikka-ala (Policy Area, PA)

EU:n Itämeri-strategialla on 14 politiikka-alaa, jotka käytännössä toteuttavat strategiaa. Jokaisella politiikka-alalla on oma temaattinen vastuualueensa, joka on tarkennettu 2-4 toimella. Lisäksi jokaisella politiikka-alalla on velvollisuus edistää ilmastotoimia ja yhteistyötä alueen EU:n ulkopuolisten naapurimaiden kanssa. Kukin politiikka-ala päättää itse toimintansa toteutuksesta käytännössä, ohjausryhmänsä luotsaamana ja koordinaattorinsa johtamana. Käytännössä politiikka-alojen toimet ovat usein poikkialaisia, toisiinsa liittyviä ja toisistaan riippuvaisia.

Politiikka-alan koordinaattori (Policy Area Coordinator, PAC)

Jokaisella politiikka-alalla on toimintaa hallinnoivat politiikka-alan koordinaattorit, jonka tehtävänä on seurata politiikka-alan kehitystä, koordinoida ja kehittää politiikka-alan toimintaa, sekä raportoida toiminnan kehityksestä ohjausryhmälle. Lisäksi koordinaattori on vastuussa politiikka-alan viestinnästä ja näkyvyydestä. Politiikka-alojen koordinoinnin tehtävät jakautuvat pääsääntöisesti alueen EU-jäsenmaiden kesken, mutta koordinointi voidaan antaa myös jonkin muun elimen tehtäväksi. Suomi koordinoi tällä hetkellä neljää politiikka-alaa yhteistyössä muiden alueen EU-maiden kanssa.

Toimi (Action)

Nykyisen toimintasuunnitelman mukaan Itämeri-strategialla on yhteensä 44 toimea, joiden avulla strategian tavoitteet pyritään saavuttamaan. Kullekin strategian 14 politiikka-alalle on määritetty 2-4 toimea. Toimet liittyvät pääsääntöisesti politiikka-alan aihealueeseen, mutta voivat myös olla poikkialaisia, toisiinsa liittyviä ja toisistaan riippuvaisia. Tomien tehokkuuden varmistamiseksi, kunkin politiikka-alan tulee itse päättää, miten toimet parhaiten toteutetaan. Lisäksi politiikka alojen on sisällytettävä ilmastotoimet ja yhteistyö alueen EU:n ulkopuolisten naapurimaiden kanssa toimiinsa. Toimet voidaan toteuttaa esimerkiksi hankkeen, prosessin tai verkoston muodossa.

Toimintasuunnitelma (Action Plan)

EU:n Itämeri-strategian toimintasuunnitelmassa määritellään strategian käytännön täytäntöönpano. Tällä hetkellä voimassa oleva toimintasuunnitelma astui voimaan helmikuussa 2021. Siinä määritellään keskeisten toimijoiden tehtävät ja vastuut, asetetaan strategian keskeiset tavoitteet tarkentavine alatavoitteineen sekä esitellään strategian käytännön toimet jaoteltuna politiikka-alojen. Toimintasuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti Itämeren alueen ja sen olosuhteiden kehityksen mukaisesti.