The local Finnish newspaper Turun Sanomat is our partner in the Baltic Sea Region Forum. As part of this cooperation, Turun Sanomat publishes articles written by experts participating in the Forum. The series continues with a piece by Research Professor Sanna Kopra of the University of Lapland, focusing on China’s interests and presence in the Arctic.
Kiina varautuu Jäämeren sulamiseen
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on perustellut pyrkimyksiään lunastaa Grönlanti sillä, että Tanskan kuningaskuntaan kuuluvan autonomisen saaren ympärillä pörrää jatkuvasti merkittävä määrä venäläisiä ja kiinalaisia aluksia. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan viime vuosikymmenen aikana kaikki kiinalaisten toimijoiden yritykset investoida infrastruktuurihankkeisiin Grönlannissa on estetty. Saman kohtalon ovat kokeneet monet muutkin kiinalaishankkeet muualla Pohjoismaissa, ja erityisesti Venäjän hyökkäyssodan alettua on Pohjolassa suhtauduttu kiinalaisinvestointeihin hyvin varauksellisesti. Grönlannissa kiinalaisia rahoittajia on mukana ainoastaan Kvanefjeld-kaivoshankkeessa, joka sekin on pysähdyksissä viranomaisten ympäristöhuolien vuoksi.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Kiina olisi kiinnostunut Arktiksesta. Päinvastoin, Kiina on investoinut merkittävästi valmistautuakseen merireittien ja luonnonvarojen hyödyntämiseen Jäämerellä, jonka jääpeite väistämättä ohenee ja vähenee ilmastonmuutoksen edetessä. Kiinalaiset yliopistot, valtio-omisteiset yritykset sekä kansanarmeijaa lähellä olevat tahot tekevät tutkimusta Jäämeren vedenalaisten lainalaisuuksien selvittämiseksi sekä kehittävät jääkelpoisia aluksia ja muuta teknologiaa merenkulun tarpeisiin. Lyhyen aikavälin tavoitteena on aloittaa säännölliset kaupalliset merikuljetukset Kiinan ja Euroopan suurten satamien välillä Koillisväylää hyödyntäen. Pidemmällä aikavälillä Kiina varmasti varautuu myös Jäämeren sotilaalliseen hyödyntämiseen: mahdollisessa konfliktitilanteessa pohjoiset leveyspiirit tarjoavat väylän paitsi pommikoneille ja ydinkärjille, myös vedenalaisille drooneille ja sukellusveneille aina kohti Yhdysvaltain rannikkoa.
Vaikka Kiina mielellään kuvaa itseään ”lähellä arktista” sijaitsevaksi maaksi, se ei ole yksi viidestä Jäämeren rannikkovaltiosta eikä sillä ole vesi- tai maa-alueita Napapiirin pohjoispuolella. Täten sen arktinen taloustoiminta rakentuu yhteistyöhön paikallisten pohjoisten toimijoiden kanssa. Venäjää lukuun ottamatta Kiinalle myötämieliset arktiset kumppanit ovat kuitenkin tällä hetkellä vähissä. Taloussanktioiden kourissa painiskelevalle Venäjälle kiinalaisinvestoinnit sen sijaan ovat elinehto. Erityisen tärkeitä Venäjälle ovat kiinalaisrahoittajien sijoitukset Jamalin niemimaalla sijaitseviin energiahankkeisiin ja länsipakotteiden kohteeksi joutuneen nesteytetyn maakaasun vienti sieltä Kiinaan ja muualle Aasiaan. Lisäksi Venäjä toivoo Kiinan osallistuvan Koillisväylän säännöllistä hyödyntämistä tukevan infrastruktuurin rakentamiseen, mutta merkittäviä kiinalaisinvestointeja Venäjän arktisiin satamiin, rautateihin tai muuhun logistiikkaan ei ole toistaiseksi nähty.
Vaikuttaakin siltä, että Kiina ei ole valmis tukemaan Venäjän sotataloutta hinnalla millä hyvänsä, vaan se pyrkii jatkamaan tasapainottelua idän ja lännen välillä – ovathan Eurooppa ja Yhdysvallat Kiinalle tärkeitä kauppakumppaneita. Kiinankin näkökulmasta Venäjä on arvaamaton yhteistyökumppani ja maita erottaa syvä historiallinen epäluulo. Vaikka arktinen yhteistyö venäläisten kanssa eittämättä hyödyttää Kiinaa, rakentaa se tietotaitoa ja teknologisia kyvykkyyksiä operoida pohjoisilla vesillä itsenäisesti ilman venäläisiä jäänmurtajia tai muita kumppaneita. Keskisen Jäämeren aavalla merellä kiinalaisalukset voivat kansainvälisen merioikeuden määrittelemien merenkulun vapauksien nojalla purjehtia ja harjoittaa muun muassa tutkimustoimintaa vapaasti. Merenpohjan mineraalien hyödyntämistä tämä vapaus ei koske, minkä vuoksi Jäämeren rannikkovaltiot tällä hetkellä kilvan perustelevat oikeuttaan mannerjalustansa laajentamiseen ja siten merenpohjan aarteiden omistusoikeuteen. Kiinan voidaan olettaa asettuvan vastahankaan näissä pyrkimyksissä: sen intresseissä on määritellä mahdollisimman suuri osa Jäämerta kansainväliseksi alueeksi.
Presidentti Trumpin väitteiden vastaisesti Kiinan läsnäolo arktisella alueella on siis toistaiseksi melko vähäistä. Se rakentaa osaamista ja teknologiaa ennen kaikkea tulevaisuutta varten – aikaan, jolloin Jäämeren odotetaan olevan kokonaan sula kesäkaudella ja niin sanottu Transpolaarinen merireitti aavalla merellä lähellä Pohjoisnapaa avautuu käyttöön. Tämä voi tapahtua jo seuraavalla vuosikymmenellä tai myöhemmin, mutta Kiinalla on aikaa odottaa.
Sanna Kopra
Tutkimusprofessori
Lapin yliopisto
