Pulloposti

Saaristomeren vaikutus Kaarinaan ja päinvastoin

Pulloposti 83
Harri Virta
Kaarinan kaupunginjohtaja
10.10.2024

Pulloposti 83
Harri Virta
Kaarinan kaupunginjohtaja

Kaarina syntyi merestä
Kaarinassa on asuttu ”aina” – niin kauan kuin se on ollut veden vapauttamaa maata. Meri ja joet ovat olleet ne kulkuväylät, jotka ovat mahdollistaneet alueen kehittymisen ennen ja nyt. Valkeavuori, Sauhuvuori ja Linnavuori niminä muistuttavat ajasta, jolloin Kaarina oli merenkulkijoille tärkeä, mutta haastava paikka.
Kaarinan läpi kulkevat, historialliset Hämeen härkätie ja Viipurintie, ovat mahdollistaneet Varsinais-Suomen ja koko muun Suomen kehittymisen. Kuusiston piispanlinna, Ravattulan Ristimäen kirkko, lukuisat kartanot, Toivonlinnan kylpylä ja Kuusistonsalmen höyrylaivalaiturit ovat todisteita siitä, että meri, Saaristomeri, on ollut erityisen tärkeä jo pitkään. Eipä Vänrikki Stoolin tarinoista tuttua Lemun taisteluakaan olisi Kaarinassa käyty, jollei Ruotsin laivasto olisi pitänyt Kaarinan edustan saaristoa erinomaisena paikkana rantautua.
Kaarina elää merestä
Maan ja meren vuorovaikutus on ollut aina läsnä. Meri ja erityisesti Saaristomeri on Kaarinalle keskeinen. Kaarinassa laivanrakennus on tärkeä elinkeino. Tutkimusten mukaan isoin osa Turussa rakennettavien risteilijöiden lisäarvosta tuotetaan Kaarinassa. Laivan kalleimmat osat, hytit ja kansirakenteet, tulevat pääasiassa täältä. Harva kaupunki Manner-Suomessa voi Kaarinan tapaan kehua merkittävästä varustamotoiminnasta saatikka varustamosta, joka juuri tilasi kuusi uutta rahtilaivaa.
Saaristomerellä iso ja pieni rengasreitti mahdollistavat koko turismin saaristossa. Matkailussa Kaarina on se lähtöpiste, josta saaristo alkaa.  Rannallamme järjestettävä jokavuotinen Saaristo Festivaalin entinen nimikin, Saaristo Open, viittasi siihen. Kaarina elää myös matkailusta. Osana saariston rengasteitä, olemme mukana kehittämässä reittejä niin autoilijoille kuin pyöräilijöille. Kaarinan läntinen ohikulkutie, myös Paraisten väyläksi nimetty hanke, tuo saariston saavutettavuuden uudelle tasolle. Hanke edistää niin matkailua, liikkumista, turvallisuutta kuin rakennusteollisuuden logistiikkaa ja on näin ollen koko maan ja varsinkin Turun seudun elinvoiman kannalta erityisen tärkeä.
Kaarinalaiset elävät meressä
Kaarinassa on 140 kilometriä rantaviivaa.  Ei ole vaikea arvata, että kaarinalaisten vapaa-aika on sidoksissa tavalla tai toisella Saaristomereen.  On rantamökkejä, rantaravintoloita, rantoja hyödyntävää kokousmatkailua ja useampi venesatama.
Hyvät yhteydet Airistolle ja kauemmaksikin merelle antavat kaarinalaisille rajattoman mahdollisuuden nauttia maailman kauneimmasta saaristosta. Kaupungin tehtävänä on kaavoituksella ja hyvällä suunnittelulla edistää meren hyödyntämistä niin asumisessa, vapaa-ajalla kuin elinkeinojen kehittämisessä.

Asukas arvostaa merelle pääsyä, on se sitten laiturilla mato-ongella kalastusta, uimista, tai veneilyä. Merimaisema, linnut ja luontoelämykset houkuttelevat mantereen ja saarien virkistysreiteille. Näissä kaupungillamme on vielä paljon kehityspotentiaalia.

Kaarinalaiset ovat huolissaan merestä
Niin varsinaissuomalaiset joet kuin rakennettu ympäristö tuovat Saaristomerelle kuormitusta. Ydinkaupunkiseutuun kuuluvana mutta myös maaseudun osalta Kaarinasta tuleva kuormitus on kuitenkin kohtuullista. Koska Kaarinan lähivedet ovat kovin matalia, kuormituksen tuomat ongelmat havaitaan hyvin nopeasti. Vedenlaatu on enintään tyydyttävää.

Turun seudun tiivis yhteistyö jätevesien puhdistamisessa on ollut kauaskantoinen ratkaisu, ehkä parasta mitä seudulla tai koko maassa on koskaan Saaristomeren eteen tehty. Rehellisesti voidaan kuitenkin sanoa, että viimekertaisen strategiatyön tuloksena Kaarina-strategiaan kirjattu Saaristomeren hyvinvoinnin edistäminen pisti asioihin vauhtia. Kaarina on nyt mukana monella sektorilla Saaristomeren tilan parantamisessa. Valuta3 Varsinais-Suomi -hanke ja Ladjakoskenojan vesiensuojelun PILOT-hanke ovat hyviä esimerkkejä näistä. Tavoitteena on vähentää pelloilta ja metsistä vesistöihin päätyvää ravinne- ja kiintoainekuormaa, uomaeroosiota ja tulvimista hyvällä vesienhallinnalla sekä hyvällä hulevesien johtamisella. Vesienhallinnan merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutos lisää etenkin runsaita talvisateita.

Myös hyvällä ilmasto-ohjelmalla on merkitystä Saaristomeren hyvinvoinnille. Kaarinan kaupungin ilmasto-ohjelma on osa Kaarina-strategiaan kirjattuja vastuullista johtamista ja hyvinvoinnin edistämistä ennakoivasti. Ilmastonmuutos edellyttää kunnilta kunnianhimoisia tavoitteita, joita Kaarinan kaupunki omassa ilmasto-ohjelmassaan toteuttaa. Tavoitteena on 80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta toistaiseksi olemme pysyneet siinä erityisen hyvin.

Ehkä näkyvin ja ikävin seuraus Saaristomeren tilasta on sinileväesiintymien lisääntyminen. Sinilevä haittaa kesän parhaita lomakuukausia Kaarinassakin. Kaarinan ja Saaristomeren vaikutukset toisiinsa ovat onneksi moninaiset.  Pienen ihmisen teot tai pienen kaupungin teot ovat merkityksellisiä. Saaristomeri palkitsee varmasti jokaisen teon, kunhan ne teot tehdään ajoissa. Alkaa olla vain kiire.
Kuvaavaa on, että tämän kolumnin tekoa auttoi kaupunkikehitysjohtajamme, joka minulle juttuvinkkejä kirjoittaessaan pakkasi samalla sukelluskamppeita Trunsöön, jossa on Pidä Saaristo siistinä ry:n Nuottatupa. Itse tulin perämoottoria korjaamasta ja olen menossa meren äärelle golffaamaan.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Share