Aiemmin fossiilisilla polttoaineilla valmistettuja raaka-aineita tuotetaan jatkossa uusiutuvan energian avulla vedystä. Vihreä ammoniakki on uusiutuvalla sähköllä vedestä ja ilmasta valmistettava yhdiste, jota voidaan käyttää teollisuuden raaka-aineena, polttoaineena ja energian varastointiin.

Ammoniakin monet käyttötavat tekevät siitä kiinnostavan tuotteen ja osan energiajärjestelmää. Hankekehitysyhtiö Green North Energy suunnittelee Naantaliin vihreän ammoniakin tuotantolaitosta, jonka kapasiteetti yhdessä Poriin ja Kemiin suunniteltujen laitosten kanssa riittäisi tekemään Suomesta omavaraisen ammoniakin tuotannossa.

Huoltovarmuus ulottuu kaikkialle

Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi viime vuosina. Myös keskustelu huoltovarmuudesta on laajentunut koskemaan yhä vahvemmin energiaa, teollisuutta ja ruoantuotantoa. Huoltovarmuus ei ole enää vain varastointia, vaan kykyä tuottaa yhteiskunnan keskeiset hyödykkeet myös poikkeusoloissa.

Kotimaisen vihreän ammoniakin tuotannon kehittäminen on tärkeää Suomen irrottautumisessa tuontiriippuvuudesta sotaa käyvistä tai geopoliittisesti epävakaista alueista. Vihreällä ammoniakilla on kolme keskeistä roolia: se turvaa ruoantuotantoa, mahdollistaa energian varastoinnin ja korvaa fossiilisia polttoaineita liikenteessä.

Omavaraisuus lannoitteiden valmistuksessa tavoitteena

Suomi tuo tällä hetkellä kaiken tarvitsemansa ammoniakin ulkomailta, vaikka se on keskeinen lannoitteiden raaka-aine. Kotimainen tuotanto vähentäisi riippuvuutta tuonnista ja vahvistaisi maatalouden toimintaedellytyksiä myös häiriötilanteissa. Valmistamalla uusiutuvalla sähköllä tuotettua vihreää ammoniakkia Suomen olisi mahdollista olla täysin omavarainen lannoitteiden raaka-aineiden tuottaja. Kotimainen ammoniakin tuotanto toisi myös uusia mahdollisuuksia vientiin ja parantaisi koko Euroopan huoltovarmuutta.

Vihreä ammoniakin rooli on myös muuntaa uusiutuvaa sähköä kemialliseen muotoon, jota voidaan varastoida tai kuljettaa sinne, missä sitä tarvitaan. Tämä lisää energiajärjestelmän joustavuutta ja kriisinsietokykyä, sillä uusiutuvan energian tuotanto vaihtelee.

Kohti fossiilitonta teollisuutta ja merenkulkua

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO tavoittelee merenkulun nollapäästöjä vuoden 2050 tienoilla. Merenkulussa ammoniakista odotetaan ennen kaikkea ratkaisua rahtiliikenteelle. Suomessa 96 prosenttia tuonnista ja viennistä hoidetaan meriteitse.

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan ammoniakin kysyntä kasvaa tulevina vuosikymmeninä merkittävästi. IEA arvioi, että nettonollapäästöihin tähtäävissä skenaarioissa ammoniakista voi tulla yksi keskeisistä meriliikenteen vähäpäästöisistä polttoaineista sekä tärkeä vedyn kansainvälisen kaupan väline.

Lisäksi ammoniakkia voidaan käyttää teollisten ureatuotteiden valmistuksessa, tekstiilien värjäyksessä ja hiilidioksidin talteenotossa. Urean tuotannossa ammoniakki yhdistetään hiilidioksidiin, jolloin syntyy yksi maailman tärkeimmistä lannoiteraaka-aineista. Kun käytetty hiilidioksidi on biogeenistä, myös lopputuotteen hiilijalanjälki pienenee. Biogeenistä hiilidioksidia on Suomessa runsaasti saatavilla esimerkiksi metsäteollisuudesta.

Katse kartalle: Naantalin alue logistinen keskus

Green North Energyn hanke Naantalissa etenee. Laitokselle on myönnetty ympäristö- ja vesitalousluvat. Alue on keskeinen Suomen huoltovarmuuden kannalta polttoaineterminaalin, TEN-T ydinverkkoon (Trans-European Transport Network) kuuluvan sataman, Suomen suurimman viljasäilön sekä sähkön ja kaukolämmön tuotannon kautta.

Naantalin sijainti logistisena solmukohtana palvelee Baltian maita ja esimerkiksi Saksan teollisuuden vetytarpeita. Siirtymällä tuontiammoniakista fossiilittomasti tuotettuun kotimaiseen ammoniakkiin voidaan vahvistaa ruoantuotannon, teollisuuden ja liikenteen huoltovarmuutta ja lisätä omavaraisuutta. Samalla luodaan merkittävä määrä uutta teollisuutta, työpaikkoja ja kasvua koko Suomeen.

Jussi Ylinen
Toimitusjohtaja
Green North Energy

Jussi Ylinen, toimitusjohtaja, Green North Energy

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Leave a Reply