Logistiikka, kuten moni muu yhteiskuntaa kannatteleva järjestelmä, on parhaimmillaan, kun sitä ei huomaa. Toimiva kuljetusjärjestelmä takaa, että tuotanto rullaa, kaupan hyllyltä löytää tarvitsemansa ja kansantalous pyörii. Moni tavaravirta kulkee myös ennemmin tai myöhemmin sataman kautta: Suomen ulkomaankaupan tavaratonneista noin 95 prosenttia kulkee merikuljetuksina, joten satamat ovat kirjaimellisesti Suomen yhteys maailmaan. Satamien toimivuus ei siksi ole vain logistinen kysymys, vaan olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan vakautta ja hyvinvointia.
Työssäni näen satamat monelta kantilta. Valtakunnalliselta strategiselta tasolta tarkasteltuna ne ovat kuljetusjärjestelmän kulmakiviä ja porttina maailmalle. Asiakkaiden näkökulmasta ne ovat kriittisiä kumppaneita ja kannattavan toiminnan mahdollistajia. Sisäpuolelta ne ovat alati eläviä, etsien muuttuvassa maailmassa oikeaa suuntaa kehittyä ja parantaa toimintaa. Satamat heijastavat poikkeuksellisen hyvin sitä, miten yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja infrastruktuurin muutokset kytkeytyvät toisiinsa.
Suuret systeemiset muutokset voikin nähdä satamien kautta kulkevista tavaravirroista. Viime vuosina kyse ei ole ollut pelkästä volyymien kasvusta tai laskusta, vaan tavaravirtojen rakenteellisesta muutoksesta. Osa aiemmin merkittävistä virroista vähenee, uusia syntyy niiden tilalle ja logistinen kokonaiskuva muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi fossiilisia polttoaineita kuljetetaan edelleen huomattavia määriä, mutta niiden osuus kaikista merikuljetuksista on asteittain pienentynyt. Samalla rinnalle on noussut uusia raaka-aineita, biopohjaisia ratkaisuja ja kuljetustarpeita, jotka vielä vähän aikaa sitten olivat marginaalisia.
Samaan aikaan energiamurros kytkeytyy satamiin yhä tiiviimmin. Muutos näkyy kuljetettavissa polttoaineissa, uusissa tuotantolaitoksissa, sähköistymisessä ja siinä, millaista infrastruktuuria satamissa tulevaisuudessa tarvitaan. Satamat eivät enää ole ainoastaan tavaran läpikulkupaikkoja, vaan yhä useammin myös energiajärjestelmän keskeisiä solmukohtia. Niiden läheisyyteen suunnitellaan vedyn, synteettisten polttoaineiden ja muiden vähähiilisten ratkaisujen tuotantoa. Tämä avaa merkittäviä mahdollisuuksia, mutta samalla se korostaa tarvetta tehdä oikea-aikaisia, tarkoituksenmukaisia ja kauaskantoisia investointeja.
Muutos ei koske vain merisatamia. Myös sisävesisatamilla on oma merkityksensä alueellisissa kuljetuksissa, teollisuuden toimintaedellytysten turvaamisessa ja huoltovarmuuden kokonaisuudessa. Satamat ovat tehtäviltään ja rooleiltaan erilaisia, mikä tekee niistä kokonaisuuden kannalta erityisen merkittäviä. Yksi palvelee raskasta teollisuutta, toinen alueellista saavutettavuutta ja kolmas toimii tärkeänä vaihtoehtoisena ratkaisuna häiriötilanteissa. Satamaverkostoa ei tämän vuoksi voida tarkastella yhden mallin tai mittarin kautta, vaan sen arvo muodostuu sen monimuotoisuudesta ja täydentävyydestä.
Yksi asia on kuitenkin selvä: satama ei toimi irrallaan muusta järjestelmästä. Sen toimintakyky rakentuu vesiväylistä, raiteista, teistä, energiasta, tiedosta, osaamisesta ja yhteistyöstä. Satama on osa verkostoa, jossa yhden toimijan ratkaisut heijastuvat nopeasti myös muihin. Elinkeinoelämän kilpailukyky ei rakennu ainoastaan tuotteista, osaamisesta tai markkinoista, vaan myös siitä, kuinka luotettavasti tavara liikkuu. Jos yhteydet katkeavat, kuljetusketjuissa syntyy häiriöitä tai toimitukset viivästyvät, vaikutukset näkyvät nopeasti yritysten kustannuksissa, toimitusvarmuudessa ja investointiedellytyksissä. Satama on osa teollisuuden toimintaympäristöä ja sitä perustaa, jonka varaan kilpailukyky ja yhteiskunnan toimivuus viime kädessä rakentuvat.
Juuri nyt satamien merkitys korostuu erityisellä tavalla. Maa- ja meriyhteyksien lisäksi ne toimivat suurten ilmiöiden nivelkohtana, jossa energiamurros, turvallisuus ja huoltovarmuus ja teollisuuden kilpailukyky liittyvät toisiinsa saumattomasti. Siksi satamien kehittäminen on väistämättä yhteinen tehtävä. Se edellyttää yksityisen ja julkisen sektorin yhteistä tilannekuvaa, pitkäjänteistä sitoutumista ja kykyä tarkastella yksittäisiä hankkeita osana laajempaa kokonaisuutta.
Iida-Maria Seppä
Logistiikkakonsultoinnin tiiminvetäjä
Sitowise Oy
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.
