Suomen talous ja elintaso ovat polkeneet paikallaan lähes kaksi vuosikymmentä, kun taas Ruotsi ja Tanska ovat viime vuosikymmeninä onnistuneet uudistumaan ja vauhdittamaan talouskasvuaan. Myös yritykset ovat naapurissamme kasvaneet ja kansainvälistyneet merkittävästi.
Ruotsin vahvuus piilee esimerkiksi Euroopan toimivimmissa pääomamarkkinoissa, jotka edistävät kasvuyritysrahoituksen saatavuutta. Tanska erottuu vahvalla pk-yrityssektorillaan, joka kasvattaa yrityksiä kohti suurempaa mittelstand-kokoluokkaa. Suomessa on 70 000 yritystä Tanskaa enemmän, mutta Tanskassa 40 prosenttia enemmän 10–249 hengen pk-yrityksiä. Molemmat maat panostavat uusien kasvualojen synnyttämiseen, tutkimus- ja kehitystulosten kaupallistamiseen sekä määrätietoisiin vienninedistämistoimiin.
Suomen vienti suhteessa bruttokansantuotteeseen on 42 prosenttia, kun Ruotsilla se on 55 prosenttia ja Tanskalla 68 prosenttia. Vielä finanssikriisin aikaan olimme Ruotsin rinnalla. Meillä on kuitenkin kaikki edellytykset saavuttaa Ruotsin taso. Finnvera on arvioinut Suomen viennin kasvupotentiaaliksi 15 prosenttiyksikköä, mikä vaatii sekä yritysten rohkeutta kansainvälistyä että pohjoismaisen tason vienninedistämistyökaluja.
Mahdollisuuksia meille tarjoavat EU:n seitsemän uutta vapaakauppasopimusta, Saksan 500 miljardin euron infrastruktuuri-investointipaketti, Euroopan satojen miljardien puolustuksen ylösajo ja Ukrainan 500 miljardin jälleenrakennusurakka. Saksalainen IFO-instituutti on arvioinut pelkästään kauppasopimusten onnistuessamme kasvattavan Suomen vientiä lähes viidellä prosentilla ja taloutta yli puolella prosentilla.
Onko Suomi valmis herättämään kasvupotentiaalinsa parinkymmenen vuoden horroksesta? Mitä oppeja voimme ammentaa Tanskasta ja Ruotsista?
- Kasvurahoituksen vahvistaminen: Suomen pääomamarkkinat ovat Ruotsiin nähden kapeat. Ruotsin mallin mukainen perintö- ja lahjaveron poistaminen vapauttaisi pääomia kasvuinvestointeihin. Näitä varoja on Perheyritysten liiton selvityksen mukaan Suomessa reservissä miljardeja euroja. Ruotsin 20 vuotta sitten tekemä luopumispäätös on Tukholman kauppakorkeakoulun selvityksen mukaan lisännyt pk-yritysten kasvua merkittävästi. Ruotsin pääomamarkkinaa vahvistaa myös niin sanottu ”kansankapitalismi”, jopa 3,8 miljoonalla ruotsalaisella on sijoitussäästötili, jonka toteutustapa on hyvä malli Suomellekin.
- Tuotekehitystulosten kaupallistaminen: Suomen T&K-panokset ovat korkeahkoja, mutta niitä ei ole saatu käännettyä Ruotsin ja Tanskan mitassa kaupaksi. Meidän on satsattava tuotekehitystulosten kaupallistamiseen ja rahoituspanosten ulottamiseen myös tähän vaiheeseen, jotta tutkimusinvestoinnit synnyttävät nykyistä enemmän myös kassavirtaa. Tanskan ja Ruotsin esimerkit opettavat myös, että eritoten aineettomiin investointeihin, kuten osaamiseen, teknologiaan ja brändäykseen, panostaminen lisää tuottavuutta ja luo korkean jalostusarvon kasvualoja.
- Kansainvälistymisen edistäminen: Suomi voi olla uuden vientiaallon äärellä, kun jo 7 000 pk-yritystä harkitsee kansainvälistymistä. Luku on tuplaantunut vuodentakaisesta. Nyt on oikea aika hyödyntää pohjoismaisten verrokkien parhaita vienninedistämistyökaluja.
Suomella on mahdollisuus nousta ja tarttua kasvun haasteeseen. Meillä on osaavaa työvoimaa, innovatiivisia yrityksiä ja potentiaalia menestyä kansainvälisesti. Positiiviset signaalit, kuten vientiyhtiöiden tilauskirjat, kuluttajien ostovoimakehitys ja korttiostodata, antavat jo toivoa. Geopolitiikan epävarmuus ympärillämme on uusi normaali, mutta tulevan kasvuaallon suurimmat voittajat etsivät tästäkin tilanteesta mahdollisuuksia ja investoivat niihin jo nyt. Mikä tärkeintä, kasvukeskustelu on nyt aktivoitunut myös yrityksissä.
Petri Vuorio
Johtaja, yrittäjyys ja kansainvälinen kauppa
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.
