Muovi ei kuulu luontoon – EU:n uusi muovistrategia tavoittelee muutosta muovien käyttöön

Muovi on aliarvostettu materiaali – ja sen hinta ei huomioi ympäristövaikutuksia. Sen käyttö on kaksikymmenkertaistunut sitten 1960-luvun. Jätehuolto ei ole pysynyt perässä ja maailman merillä on jättimäisiä jätepyörteitä. Valtaosa merten jätteestä on muovia ja peräisin maalta.

Itämerellä jätepyörteitä ei ole ja muutenkaan roskaantuminen ei näyttäydy yhtä valtavana ongelmana. Näkyvintä roskaantuminen on kaupunkirannoilla. Suomen merialueella tavataan tyypillisesti alle kymmenen roskahippua kuutiometrissä. Avomeren silakoista alle kahdesta prosentista löytyi mikromuoveja. Mikromuovien vaikutuksesta eliöihin emme tiedä vielä juuri mitään. Vaikka Itämeren roskaantumisongelma ei toistaiseksi vaikuta hälyttävältä, muovi ei silti kuulu luontoon.

Emme usein tule ajatelleeksi, että muovien käyttö on osa ilmastohaastetta. Muovit valmistetaan öljypohjaisista ainesosista ja noin 6%:a maailman öljystä kuluu muovien valmistukseen. Muovin haaskaaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.

Komissio julkaisi tammikuussa EU:n muovistrategian, joka pyrkii muuttamaan eurooppalaisten muovinkäytön. Tavoitteena on vähentää muovien pääsyä ympäristöön ja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Se saavutettaisiin leikkaamalla neitseellisten muovien käyttöä, lisäämällä muovien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä parantamalla jätehuoltoa. Tällä hetkellä muovien kierrätys kattaa vain 6% muovien kysynnästä. Siirtymä ”uuteen muovitalouteen” edellyttää innovaatioita ja investointeja. Paremmalla tuotesuunnittelulla voitaisiin paitsi korvata muoveja myös edistää muovituotteiden uudelleenkäyttöä, korjattavuutta ja kierrätystä.

Muovistrategiassa on lukuisia aloitteita. Satamien jätteiden vastaanottoa koskevaa direktiiviä muutetaan ja kertakäyttöisten muoviesineiden käyttöön ja kalastusvälineiden mereen hukkaamiseen halutaan puuttua. Meriympäristön roskaantumisen seurantaa vahvistetaan ja yhdenmukaistetaan.

Mikromuovien käyttöä erilaisissa tuotteissa rajattaisiin EU:n kemikaaliasetuksen kautta. Eräät valtiot, kuten Ranska, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Ruotsi ovat jo päättäneet rajoittaa mikromuovien käyttöä kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa. Kosmetiikan mikromuovit ovat kuitenkin pieni päästölähde.

EU pyrkii vaikuttamaan myös globaalisti. Valtaosa meriin päätyvästä roskasta on peräisin Aasiasta, etenkin Kiinasta, Indonesiasta ja Filippiineiltä.

Suomessa roskaantumisen torjuntaan on lähdetty monilla toimilla. Pitkään toiminut pullopanttijärjestelmämme on hyvä esimerkki uudelleenkäytön edistämisestä. Ympäristöministeriön ja Kaupan liiton muovikassisopimus on jo vähentänyt merkittävästi muovisten kantokassien käyttöä. Ministerit Lintilä ja Tiilikainen ovat julkisuudessa vakuuttaneet, että Suomessa muovihaasteeseen tartutaan vakavissaan. Muovien käytön rajoittamiseen tähtäävät valmistelut ovat käynnissä ja hallinnossa laaditaan parhaillaan tiekarttaa. Mikromuovien käytön rajoittamisen suhteen etenemme samassa rintamassa muiden EU-jäsenmaiden kanssa.

Suomeen voisi muodostua muoville vaihtoehtoisten materiaalien kehittämisen ja ratkaisujen laadinnan klusteri. Useat yritykset ovat tarttuneet toimeen ja kehittävät muoveille vaihtoehtoisia biopohjaisia luonnossa hajoavia ja puhtaita materiaaleja.

Ylipäätään tarvitsemme uudenlaista suhtautumista muoviin. Muovia tulisi käyttää ajatuksella, oikeissa kohteissa, moneen kertaan ja haaskausta välttäen. Miksei muovinenkin kestokassi voisi olla trendikäs? Onhan se esimerkiksi kauppakassiominaisuuksiltaan ylivoimainen.

Hauskat ideat ja innovaatiot ovat tervetulleita. Sosiaalisessa mediassa leviää ruotsalaisten ideoima ploggaaminen (”plocka” ynnä ”jogging), jossa hölkätään keräyspussin kanssa ja poimitaan siinä sivussa roskia. Lenkin päätteeksi kuvat kerätyistä roskista päivitetään sosiaaliseen mediaan.

Meillä on avattu Meriroskahaaste –kampanja http://www.meriroskahaaste.fi/fi-FI. Se on kaikille avoin kilpailu, jossa etsitään Itämereen päätyvää roskaa vähentäviä ratkaisuja. Voittaja tai voittajat saavat yhteensä 32 000 euroa ideansa toteuttamiseen. Haastekilpailuun voi ilmoittautua 15.4.2018 asti. Lähde mukaan!

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.