Pulloposti 13
Lena Grenat
Toiminnanjohtaja
Suomalais-Amerikkalainen Yhdistys
Suomalais-Amerikkalaisen Yhdistyksen (SAM) perustamisvuonna 1943 maailman poliittinen tilanne oli herkkä. Siitä huolimatta yksityiset suomalaiset halusivat osoittaa myötämielisyyttä Yhdysvaltojen kohtaan ja perustivat yhdistyksen näyttääkseen sen käytännön teoilla.
Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin poliitikko, sanomalehtimies Eljas Erkko (1895-1965), jonka osaaminen, ammattitaito ja laajat henkilökohtaiset suhteet Yhdysvaltoihin vaikuttivat merkittävästi yhdistyksen toiminnan alkuvuosiin.
Heti alusta alkaen ymmärrettiin se, että ihmisten täytyy päästä henkilökohtaisesti kokemaan Yhdysvallat, jotta todellista asioiden, kulttuurien ja ajatusten vaihtoa tapahtuu. Kun maaliskuussa 1945 Suomen ja Yhdysvaltojen diplomaattisuhteet solmittiin uudelleen niiden katkettua aiemmin Ribbentrop-sopimuksen myötä, yhdistys lähetti vielä samana vuonna ensimmäiset kuusi stipendiaattia Yhdysvaltoihin.
Näistä värikkäistä perustamisvaiheista on kulunut jo 77 vuotta. Vaikka maailma on muuttunut ympärillä moneen kertaan, ystävyys yli Atlantin on vahvistunut entisestään. SAM:n rooli ystävyyden ja kulttuurien vaihdon lähettiläänä on vaihdellut kovasti vuosikymmenien saatossa. SAM on järjestänyt muun muassa kielikursseja, chartermatkoja, perustanut englanninkielisiä päiväkoteja, myöntänyt apurahoja, tuonut amerikkalaisia vaikuttajia Suomeen sekä tehnyt suomalaista kulttuuria tunnetuksi Yhdysvalloissa.
Suomi tarvitsee edelleenkin kansainvälisiä osaajia ja niitä, jotka ymmärtävät maailman moninaisuutta henkilökohtaisen kokemuksen kautta. Euroopan komission selvityksen mukaan kansainvälistä kokemusta hankkineet työllistyvät helpommin, saavat parempaa palkkaa ja vastuullisempia työtehtäviä. Niin suomalaiset kuin kansainvälisetkin työnantajat arvostavat ulkomailta hankittuja kokemuksia, joten vaihtoon lähtö on satsaus työuraan. On selvää, että nyt jos koskaan meidän on vahvistettava kansainvälistä osaamistamme.
Vaikka ulkomaille opiskelemaan lähtevien suomalaisopiskelijoiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden osalta, Suomi on vajonnut kiihtyvään tahtiin Yhdysvaltoihin lähtevien opiskelijoiden suhteen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Useimmiten lähdetään Eurooppaan ja Aasian suosio vaihtokohteena on noussut räjähdysmäisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka tilastojen mukaan maailman kymmenestä parhaasta yliopistosta 5-6 on Yhdysvalloissa.
Miksi sitten Suomelle olisi niin tärkeää, että opiskelijoillamme olisi mahdollisuus opiskella maailman parhaissa yliopistoissa? Koska kansainväliset verkostot luodaan usein jo yliopistovuosina.
Mikäli Suomi ei ole valmis lähettämään suomalaisnuoria enenevässä määrin Yhdysvaltoihin, käytännössä tukemaan heitä taloudellisesti, jäämme väistämättä näiden verkostojen ulkopuolelle.
Näistä syistä SAM haluaa olla mahdollistajana tässä lähettäjän tehtävässä. Toteutamme tehtävää tarjoamalla vuosittain 50 opiskelijalle kesätyömahdollisuuden Yhdysvalloissa sekä myöntämällä stipendejä Yhdysvaltoihin suuntautuviin korkeakouluopintoihin.
Tällä hetkellä SAM apurahasäätiön rahoittajat ovat ulkomaalaisia rahoittajia. Haastaisinkin nyt suomalaiset yritykset ja yksityishenkilöt, jotka kokevat kansainvälisen osaamisen ja verkostoinnin merkityksen tärkeäksi, tulemaan mukaan ja tukemaan missiotamme! Liian moni jää lähtemättä, koska lähettäjiä ei ole!
Saisimmeko nytkin aikaan sellaisen kansanliikkeen kuin 40-luvulla, että päätämme yhdessä mahdollistaa suomalaisnuorille parhaan tulevaisuuden?
Kirjoittaja Lena Grenat on SAM:n toiminnanjohtaja, sekä Suomen ja Yhdysvaltain kansalainen.
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.
