Pulloposti nro 8
Teppo Laaksonen
liiketoiminnan kehityspäällikkö
Turku Science Park Oy
Yksi Suomen taloudellisen menestymisen ja suorituskyvyn tärkeimmistä mittareista on vaihtotase. Viennin ja tuonnin suhdetta kuvaava vaihtotase kääntyi vuonna 2011 negatiiviseksi oltuaan sitä ennen melkein 20 vuotta positiivinen. Suomen vienti on pääosin muodostunut perinteisistä teollisuuden aloista kuten metsä-, metalli- ja elektroniikkateollisuudesta. Näillä aloilla viime vuosien aikana tapahtuneiden rakennemuutosten seurauksena vaarana on nyt, että muualla EU-alueellakin jo orastava talouden elpyminen tulee Suomeen huomattavalla viiveellä. Selviytyäkseen osana globaalia maailmantaloutta on Suomen saatava vienti vetämään perinteisten tuotteiden lisäksi uusilla aloilla. Jyrkin lasku on kohdistunut aiemmin tärkeisiin vientimaihin kuten Yhdysvaltoihin, Alankomaihin ja Isoon-Britanniaan. Kansainvälisen kaupan painopiste on siirtynyt lähemmäs. Itämeren alueen merkitys on lisääntynyt ja lisääntyy entisestään.
Viime vuosina useiden julkistenkin toimijoiden selvitystöiden aiheina ja tavoitteina on ollut kartoittaa uusia markkinoita sellaisissa voimakkaan taloudellisen kasvun maissa kuten Intiassa, Etelä-Amerikassa ja jopa Afrikassa. Kartoitusten perusteella on pyritty rohkaisemaan yrityksiä kokoon katsomatta aloittamaan vientikauppaa ennakkoluulottomasti maissa, joissa kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset erot ovat suuria verrattaessa niitä Suomeen. Aiheellista on kuitenkin kysyä, kuinka nopeasti jos ollenkaan tällaisissa maissa päästään siihen pisteeseen, että uusille markkinoille pääsyyn liittyvien investointien jälkeen vientikauppa muuttuu liiketaloudellisesti kannattavaksi toiminnaksi, varsinkaan pienillä ja keskisuurilla yrityksillä.
Eri maiden ja maantieteellisten alueiden vientipotentiaalia arvioitaessa ja suunniteltaessa on taloudellisten kriteerien rinnalla huomioitava myös muita onnistumisen edellytyksiä. Vuosituhannen alusta lähtien erityisesti aikaisemmin köyhimmissä Itämeren alueen valtioissa on tapahtunut perustavaa laatua olevia yhteiskunnallisia ja rakenteellisia muutoksia, jotka ovat oleellisesti lisänneet niiden mahdollisuuksia ja kykyä toimia entistä parempina kauppakumppaneina myös Suomelle.
Perinteisen ison kauppakumppanin, Venäjän, uudet ja voimistuvat kehitystrendit, jotka perustuvat valtion julkaisemiin erittäin tavoitteellisiin ja haastaviin Lääke 2020- ja Bioteknologia 2020-ohjelmiin, tulevat luomaan uusia mahdollisuuksia uusilla toimialueilla suomalaisille innovaatioille ja teknologioille ja niihin perustuville vientituotteille. Esimerkiksi rakentaessaan uutta ja tehokasta terveydenhuoltojärjestelmää ja lisätessään omavaraisuuttaan lääketuotannossa Venäjä tarvitsee runsaasti tietotaitoa, koulutusta, uutta teknologiaa ja tuotteita. Niitä Suomen kaltainen korkean teknologian maa kykenee tarjoamaan.
Suurten talousalueiden, Venäjän, Saksan ja Skandinavian maiden rinnalle on kasvamassa hyödynnettävissä olevia markkinoita myös pienten maiden alueilla. Baltian maat ovat kasvaneet taloudellisesti nopeasti. Ne ovat nopeita ja joustavia kehittäessään tuotantotalouttaan ja houkutellessaan uutta yritystoimintaa alueelleen. On kuitenkin runsaasti toimialoja, joissa myös Baltian maat tarvitsevat uutta teknologiaa ja niihin perustuvia tuotteita. Näihin mahdollisuuksiin tulee myös suomalaisten yritysten ja toimijoiden tarttua ja hyödyntää niitä. Isojen yrityksen markkinat ovat luonnollisesti maailmanlaajuiset ja Itämeren alue nähdään lähinnä kotimarkkina-alueena. Pienten ja keskisuurten yritysten, jotka ovat vasta aloittamassa kansainvälistä toimintaansa, tulisi nähdä Itämeren alueen mahdollisuudet ja tarttua niihin. Näillä maantieteellisesti lähellä olevilla markkinoilla on tänä päivänä turvallista ja kustannustehokasta opetella kansainvälisen kaupan menettelyjä ja yrityskohtaisia käytäntöjä.
Potentiaalisena mahdollisuutena Suomelle tiivistyvässä yhteistyössä Itämeren alueella on houkutella uusia investointeja alueelleen. Korkean teknologian yritystoiminnan osaajia, työvoimaa ja infrastruktuuria on tarjolla runsaasti. Lähialueen maihin tulisi entistä enemmän markkinoida Suomea kansainvälisenä osaajana, joka turvallisena ympäristönä ja yhteistyökumppanina voi toimia luotettavana uuden liiketoiminnan sijoittautumispaikkana.
Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.
