Pulloposti 3
Herkko Plit
Toimitusjohtaja
Baltic Connector Oy
Energia- ja ilmastoasiat ovat nyt tapetilla. Pariisin ilmastosopimus on keskeisesti vaikuttanut globaaleihin energiapoliittisiin näkemyksiin. Suomessakin hallitus julkaisi marraskuussa uuden kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Näissä kaikissa yhteisenä nimittäjänä on uusiutuva energia ja tavoite hiilineutraalista yhteiskunnasta.
Maakaasu on fossiilinen polttoaine, mutta sen hiilidioksidipäästöt ovat 40% pienempiä kuin hiilen. Siten maakaasu on oiva sillanrakentaja hiilivapaaseen energiapolitiikkaan. Maailmalla sen merkitys on nähty ja kaasun käyttö on monipuolistunut viime aikoina erityisesti nestemäisen kaasunkäytön (LNG) myötä. Sen sijaan Suomessa maakaasun käyttö on vuosi vuodelta laskenut ollen kuitenkin edelleen merkittävä osa Suomen energiapalettia. Biokaasu yhdessä LNG:n kanssa avaa uusia mahdollisuuksia kaasun käytölle.
Suomessa ajatellaan helposti, että kaasu tulee yhdestä paikasta ja se käytetään toisessa. Sähköä tuotetaan useassa erilaisessa voimalaitoksessa erilaisin kaupallisin ehdoin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Sähköstä ei siis ajatella samalla tavalla, vaikka kehittyneet sähkö- ja kaasumarkkinat ovat hyvin samanlaisia. Sähköjärjestelmä on luonnollinen osa yhteiskuntaa ja moni haluaa tuuli-, vihreää tai yösähköä pohtimatta mistä se tulee. Harva ajattelee, että Inkoossa tuotetun tuulisähkön elektroneilla, jotka tulevat sähköjohtoa pitkin kotiini, leivon uunissa seuraavat pullat. Myös kaasun osalta on hyvä tavoitella toimivaa kaasujärjestelmää.
Euroopassa ja maailmalla kaasumarkkinat toimivat jo hyvin. Nyt Suomella on mahdollisuus kytkeytyä Baltian kautta eurooppalaiseen kaasujärjestelmään, kun Suomen ja Viron yhdistävä merenalainen Balticconnector-kaasuputki valmistuu. Näille kaasumarkkinoille mukaan pääseminen on Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeää. Yksin ei ole hyvä jäädä.
Viime kesänä komissio teki historiallisen päätöksen, kun se ensimmäisen kerran myönsi yksittäiselle infrastruktuurihankkeelle 75% tuen. Balticconnector-hankkeelle tämä tarkoitti 187,5 miljoonan euron rahoitusta 250 miljoonan euron kokonaisinvestoinnista. Ei Suomeen liikaa EU-tukirahoja infrastruktuurihankkeille ole saatu, joten laajemmassakin mittakaavassa tämä oli tärkeä asia.
Komissiolle on tärkeää, että eurooppalaisesta kaasumarkkinasta eristäytynyt Suomi saadaan mukaan EU:n kaasujärjestelmään. Ukrainan kriisi on kasvattanut EU-tasolla yhteistä huolta, että saadaanko Venäjältä kaasua joka tilanteessa. On hyvä olla vaihtoehto, vaikka tänään nykyinen järjestelmä toimiikin.
Meidän kannaltamme kaasun toimitus- ja huoltovarmuus kasvaa Balticconnector-hankkeen myötä. Kaasuputki antaa mahdollisuuden hyödyntää vaihtoehtoisia kaasulähteitä ja Latviassa olevaa maanalaista kaasuvarastoa. Samalla Balticconnector mahdollistaa kaasumarkkinoiden avautumisen Suomessa.
Suomen hallituksella on ollut merkittävä rooli Balticconnector-hankkeen edistämisessä. Hallitus esitti ja eduskunta siunasi 30 miljoonaa euroa Baltic Connector Oyn pääomitukseen. Baltic Connector Oy toteuttaa Balticconnector-hankkeen suomalaista osuutta yhdessä virolaisen Eleringin kanssa. Suomen valtio omistaa 100 % yhtiöstä ja se on työ ja elinkeinoministeriön omistajaohjauksessa.
Kesän EU-tukipäätöksen myötä Baltic Connector Oy aloitti syksyllä 2016 operatiivisen toimintansa. Yhtiöön hakeutui lyhyessä ajassa alan huippuammattilaisia, jotka ovat nyt toiveammatissaan toteuttamassa Suomen ensimmäistä merenalaista kaasuputkiprojektia. Lisäksi tarvitaan parikymmentä kilometriä maanpäällistä kaasuputkea Inkoossa ja Siuntiossa, jotta voidaan kytkeä Balticconnector-putki olemassa olevaan maakaasuverkostoon sekä kompressoriasema paineen ylläpitämiseksi. Valmista pitäisi tulla vuoteen 2020 mennessä.
Balticconnector kattaa pöydän kaasumarkkinan syntymiselle. Tästä eteenpäin suomalaiset kaasunkäyttäjät omalla toiminnallaan kuin myös alan tuleva lainsäädäntö ohjaavat, miten kaasumarkkina tulee toimimaan. Siltaa kilpailukykyiseen ja hiilineutraaliin yhteiskuntaan kaasun avulla rakennetaan nyt merenpohjasta käsin.
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.
