Pulloposti 37
Saara Bäck
Ympäristöneuvos
Ympäristöministeriö
Itämeren tilasta ja sen parantamisesta on kannettu huolta monilla tahoilla jo useiden vuosikymmenien ajan. Tutkijat esittivät huolensa Itämeren yhä pahenevasta tilasta ja meren ekologisista muutoksista jo 1960-luvulla. Ympäristöyhteistyön merkitys kulminoitui HELCOMin Itämeren suojelukomission perustamiseen jo niin varhain kuin 1970-luvulla. HELCOMin piirissä alettiin heti tehdä kunnianhimoista ja uraa uurtavaa valtioiden välistä yhteistyötä. Käynnistettiin yhteisiä hankkeita ja seurattiin yhteisesti mm. Itämeren tilaa sekä raportoitiin siitä yhteisesti. HELCOM-sopimus solmittiin uudelleen 1992 poliittisten muutosten, kuten Neuvostoliiton hajoamisen ja EU:n laajenemisen vuoksi. Uuden sopimuksen myötä HELCOM laajeni kattamaan koko Itämeren valuma-alueen.
Kaksivuotinen HELCOM puheenjohtajakausi osui Suomelle heinäkuusta 2018 kesäkuun loppuun 2020. Puheenjohtajan byrokraattisempiin tehtäviin kuuluu johtaa puhetta HELCOMin vuosikokouksessa ja Heads of Delegation –kokouksissa, edustaa HELCOMia muihin järjestöihin nähden konferensseissa ja muissa vastaavissa tilaisuuksissa. Tärkeimpänä puheenjohtajatehtävänä on kuitenkin edistää yhteistyötä ja edistää HELCOMin työohjelmaa, jonka linjaukset luodaan muutaman vuoden välein pidettävässä ministerikokouksessa.
Vuonna 2007 hyväksyttiin ensimmäinen HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelma Baltic Sea Action Plan (BSAP) ja sen toimeenpanoa on seurattu. Suomen puheenjohtajuuskaudella vietiin eteenpäin maaliskuun 2018 ministerikokouksen linjauksia kohti BSAP:n päivittämiseen siten, että ohjelma olisi valmis hyväksyttäväksi vuonna 2021 syksyllä pidettävässä ministerikokouksessa. Toimintaohjelmaan sisällytetään toimia, joiden toteuttamisen myötä Itämeren hyvä tila saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Erityisesti toimia tarvitaan rehevöitymisen, meren roskaantumisen, vedenalaisen melun, pohjien häiriintymisen ja haitallisten aineiden vähentämiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.
BSAP:n uudistamisesta muodostui Suomen puheenjohtajakauden suurin mahdollisuus ja työkokonaisuus. Suomi piti tärkeänä, että BSAP:n tavoitteet ja toimenpiteiden kunnianhimoisuus pidetään korkealla. Tästä esimerkkinä on mm. maakohtaiset ravinnekuormituksen vähennysvelvoitteet. Toisena kokonaisuutena edistimme kiertotalouden näkökulmaa Itämeren alueella, erityisesti ravinteiden kierrätystä ja kierrätysstrategian laatimista. Ilmastonmuutota on käsitelty toimenpiteiden suunnittelussa ja laatimisessa ja ilmastonmuutos on ollut BSAP:n laadinnassa etusijalla. HELCOM on aina perustanut tekemisensä luotettavaan tietoon ja siksi Suomen puheenjohtajakaudella aloitettiin laatimaan HELCOMin tiedestrategiaa. Tällä vahvistetaan Itämeren tutkimuksen kohdentamista ja Itämeren tilan parantamisen toimenpiteiden tehokkuuden arvioimisen tarvitsemaa tietopohjaa.
Kansainvälisissä tilaisuuksissa HELCOM on nähty hyvänä alueellisena toimijana ja kuinka Itämeren suojelun haasteet voidaan ratkaista maiden välisellä yhteistyöllä. HELCOMin toiminta on ollut yleensä tehokasta ja yhteistyö rakentavaa, mutta toki eri maiden sitoutuminen HELCOMin työskentelyyn on vaihdellut aika ajoin. Haasteena tietysti on, että Itämeren suojelu ja toimenpiteiden toimenpano ylittää perinteiset hallinnon ja tutkimuksen rajat. Itämeren rantavaltioista kaikki ovat EU:n jäsenvaltioita Venäjää lukuun ottamatta. Tämä tuo osaltaan HELCOMin työn yhteensovittamisen merkityksen EU:n vesipuitedirektiivin ja meristrategian toimeenpanoon sekä muuhun kansallisten ympäristötavoitteiden sisällyttämistä HELCOMin työhön. Itämeren tilaa koskeva tieto, suojelun ja toimenpiteiden hyödyn esittäminen ja toimeenpanon yhteistyön luominen ovat edellytyksiä sille, että työhän sitoudutaan ja tavoitetaan Itämeren hyvä tila. Itämeren tilan parantaminen ei ole vain merellä ja merialueilla tapahtuvien toimenpiteiden toteuttamista, vaan puolisuljetun meren tilaan vaikuttaa valuma-alueella tapahtuva toiminta.
Itämeren suojelun toimintaohjelman tarkoituksena on sitouttaa Itämeren suojeluun ja toimenpiteiden toteuttamiseen laajasti ranta- ja valuma-alueiden hallituksia, tutkimuslaitoksia, yrityksiä, kansalaisjärjestöjä ja rahoittajaorganisaatioita. BSAP:n toimintaohjelmassa on useita konkreettisia toimenpide-ehdotuksia meille kaikille. Tärkeää on yhteisten ohjelmien laatiminen, mutta sen jälkeen alkaa kova työ toimenpiteiden toteuttamisessa. Siihen tarvitaan myös paljon tahtotilaa ja yhteistyötä.
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.
