Suomi EU:n Itämeri-strategiassa
Euroopan unionin Itämeri-strategian toimintasuunnitelman päivitys on loppusuorallaan ja Suomella on ollut prosessissa tärkeä rooli strategian kiertävänä puheenjohtajamaana viime kesästä lähtien.
Suomi on strategiassa muutoinkin erittäin aktiivinen ja näkyvä toimija, mikä ilmenee Turun kaupungin ja Centrum Balticumin koordinoiman horisontaalisen toimen "Neighbours" tekemästä kartoituksesta.
Sen ohella, että Suomi johtaa vielä kesään asti strategian jäsenmaiden edustajista koostuvaa kansallisten koordinaattoreiden ryhmää, joka on strategian korkein päättävä elin, se on erittäin vahvasti läsnä myös strategian muilla tasoilla. Strategian tavoitteita toteuttaa 17 politiikka-alaa, joista Suomi johtaa kolmea: ravinnekiertoa käsittelevää Nutria, innovaatiotoiminnasta vastaavaa Innoa ja naapuruusyhteistyötä tekevää Neighboursia. Näiden lisäksi Suomi on kumppanina vastaamassa pelastus- ja turvallisuusalan kehityksestä Safessa, biotalouden kehittämisestä Bioeconomy:ssa ja aluesuunnittelua edistämässä HELCOMin kautta.
Strategian politiikka-alat toteuttavat toimintasuunnitelmaansa muun muassa lippulaivahankkeiden kautta, joita on käynnissä yli 70 kappaletta ja niissä on mukana yli 600 organisaatiota. Alla olevasta kuvaajasta näkyy, että EU:n Itämeri-strategian hankkeissa on mukana eniten suomalaisia organisaatioita, vaikka etumatka Ruotsiin ei suuri olekaan.
Suomalaiset toimijat ovat erittäin aktiivisia strategian edistämisessa ja tämä aktiivisuus näkyy myös suomalaisten roolissa lippulaivahankkeissa. Mitä suomalaiset sitten tekevät strategiassa? Alla olevasta kuvaajasta näkyy suomalaisten toimijoiden määrä eri aloilla. Suomalaisia toimijoita on mukana eniten innovaatio-, pelastus- ja biotalousyhteistyössä. Suomalainen erityisosaaminen näkyy vahvasti suomalaisten osallistumisessa.
Näiden alojen lisäksi suomalaisia on suhteellisesti paljon myös merenkulun ja terveyden edistämisessä. Suomessa on huomattava määrä alojen teollisuutta ja koulutusta, mikä näkyy strategian lippulaivahankkeissa. Erityisesti merenkulun kehittämisessä Suomen rooli on todella merkittävä. Suomi johtaa useaa suurta merenkulun kehittämishanketta, kuten CSHIPP ja ECOPRODIGI.
Suomella on myös merkittävä rooli yhteistyön laajentamisesssa EU:n rajojen ulkopuolelle. Vaikka Itämeri-strategia on EU-maiden välinen, on selvää ettei aluetta voi kehittää ilman yhteistyötä erityisesti Venäjän ja Norjan kanssa. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty lippulaivahankkeet, joissa on EU:n ulkopuolisia toimijoita mukana ja jaoteltu ne hankkeiden päätoimijoiden mukaan, jotka käytännössä muodostavat tiimin joka työn tekee. Suomi, Saksa ja Ruotsi ovat useimmiten hankkeissa päätoimijana ja ne kykenevät aktivoimaan myös venäläisiä, norjalaisia sekä valkovenäläisiä mukaan toimintaan. Suomalaisten organisaatioiden pitkä yhteistyö venäläisten kumppaniensa kanssa tuottaa hedelmää koko Itämeren alueelle.
Suurin osa työstä Itämerellä toteutetaan EU:n kanavoimien rahoitusmekanismien tuella. Suomi on yksi suurimmista edunsaajista rahoituksen näkökulmasta, mutta mikä vielä tärkeämpää, suuri määrä suomalaisia yksilöitä ja organisaatioita on mukana kehittämässä osaamistaan ja viemässä sitä Itämeren maihin ja Eurooppaan. Strategiassa mukana oleminen ei ole mahdollisuus vain julkiselle sektorille, vaan myös yrityksille olla osana määrittelemässä tulevaisuutta. Tämä onkin Suomessa huomattu hyvin. Allaolevassa kuvaajassa on esitettynä strategian toteuttamisessa mukana olevat lähes 100 yritystä maittain. Suomalaiset yritykset ovat enimmäkseen mukana pelastus-, merenkulku- ja innovaatiotoiminnassa.
Mitä kaikkea tämä sitten Suomelle käytännössä tarkoittaa?
- Me johdamme vielä jonkin aikaa koko EU:n Itämeri-strategian kehittämistä kansallisten koordinaattorien ryhmässä. Olemme siis avainasemassa päättämässä siitä, miten Itämeren aluetta kehitetään.
- Me olemme yksi suurimmista toimijoista koko strategiassa ja erityisesti Suomelle tärkeillä aloilla. Olemme siis mukana jo ratkaisuja kehitettäessä emmekä vasta pitkissä pöydissä päättämässä vaihtoehdoista.
- Me olemme yksi tärkeimpiä linkkejä Venäjään ja Norjaan, jotka ovat Itämerelle keskeisiä kumppanimaita. Olemme siis mukana edistämässä alueen vakautta ja vaurautta laajemmastakin näkövinkkelistä.
- Meidän yrityksemme ovat valveutuneita ja halukkaita olemaan mukana kehittämässä Itämeren aluetta. Olemme siis onnistuneet aktivoimaan myös yksityisen sektorin.
