Suomen Itämeren alueen strategia sai lähtölaukauksen 6.11.2017

Suomen oma Itämeren alueen strategia sai lähtölaukauksen 6.11.2017 Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa. Ohjelmassa oli myös EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus.

Suomen Itämeren alueen strategian lähtölaukaustilaisuuden avasi valtiosihteeri ja strategian ohjausryhmän puheenjohtaja Paula Lehtomäki, joka loi puheessaan katsauksen Suomen Itämeri-strategiaan ja Itämeren alueen pitkään yhteistyöperinteeseen sekä tuleviin mahdollisuuksiin.

Valtiosihteeri Lehtomäki nosti esille, kuinka Itämeren visioidaan olevan puhdas ja elinvoimainen meri, jota hyödynnetään kestävällä tavalla. Suomella on aktiivinen rooli, jotta Itämeren alueesta tulee edelläkävijä kestävässä kehityksessä, uuden teknologian hyödyntämisessä ja innovatiivisten ratkaisujen tuottamisessa puhtaaseen merenkulkuun. Sininen kasvu, sininen biotalous ja kiertotalous tarjoavat paljon mahdollisuuksia uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi ja globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Itämeren alueen haasteet liittyvät muun muassa ympäristöön ja alueen turvallisuustilanteen muutoksiin.

Tilaisuudessa kuultiin myös pääministeri Juha Sipilän videotervehdys, jossa hän painotti Suomen roolin vahvistamista Itämeren alueen toimijana ja alueen mahdollisuuksiin tarttumista sekä haasteisiin vastaamista. Pääministeri Sipilä myös korosti, että Itämeren alueen strategia on koko Suomen strategia ja tavoitteet saavutetaan toimimalla yhdessä.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen puolestaan kommentoi lähtölaukaustilaisuudessa strategiaa ympäristön näkökulmasta. Hän totesi, että yhteistyö alueella on luontevaa, eikä sitä voi koskaan olla liikaa. Ministeri Tiilikaisen mukaan Itämeren alueella tulisi keskittyä asioihin, joihin on mahdollista vaikuttaa. Suomen kannalta kärkihankkeita on muun muassa alueen biotalouden edistäminen. Lisäksi Itämeren alue voisi toimia edelläkävijänä energiatehokkuudessa- ja älykkyydessä. Esimerkiksi Ahvenanmaa voisi toimia mallina alueesta, jossa olisi maailman ensimmäinen älykäs sähköverkko. Tämä tavoite on mahdollista saavuttaa yhteisellä Itämeren alueen maiden panostuksella.

Ennen lounasta kuultiin vielä kommenttipuheenvuoroja eri alojen edustajilta. Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta tarkasteli strategiaa liiketoiminnan näkökulmasta ja kuinka Itämeren alue on merkittävä vientialue PK-yrityksille. Tämä Suomen lähialue ja sen resurssit tulisikin huomioida vielä paremmin. Suomelle potentiaalisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi Puolan kaukolämpöinvestoinnit ja RailBaltica. Brexitin myötä Itämeren alueen tulisi myös pyrkiä entistä tiiviimpään yhteistyöhön ja yhtenäisyyteen, eikä lähteä protektionismin tielle.

Kuntien näkökulman tarjosi Jari Nahkanen, joka edusti Pohjois-Pohjanmaata. Hän muistutti kuntien roolista strategian käytännön toteuttajina muun muassa ympäristönsuojelussa. Kansallisen Itämeren strategian tavoitteet koskevat koko Suomea ja esimerkiksi vesiensuojelu sisämaassa suojelee myös Itämerta.

Strategiaa kommentoivat myös meriklusterin, bioteollisuuden ja sinisen biotalouden edustajat, joiden puheenvuoroissa korostuivat strategian tarjoama tuki omalle toimialalle, mutta myös kriittiset näkökulmat siitä, kuinka esimerkiksi hiilineutraaliuteen tulisi pyrkiä nykyistä nopeammalla aikataululla ja suunnitelmat jäävät usein ilman kunnollista toteutusta.

Iltapäivällä oli vuorossa EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus. Tilaisuuden aluksi Suomen Itämeri-suurlähettiläs Erja Tikka kertoi ajankohtaisia kuulumisia EU:n Itämeri-strategiasta, minkä jälkeen eri rahoitusohjelmien edustajat kertoivat hankerahoitusmahdollisuuksista Itämeren alueella.  

Suomen Itämeren alueen strategia on luettavissa valtioneuvoston kanslian sivuilla.

Videotallenteet tilaisuudesta. Puhujatiedot listattuna videon lisätiedoissa.

Suomen Itämeren alueen strategian lähtölaukaus
EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus

Tilaisuuden esitelmät

Erja Tikka EU:n Itämeren alueen strategia EUSBSR
Marikki Järvinen Kansallinen rahoitus Interreg-hankkeille
Fiona Woo Interreg Baltic Sea Region
Merike Niitepõld Central Baltic Programme 2014-2020
Tuulia Väliheikki Pohjoinen Periferia ja Arktinen

Palaa otsikoihin