Suomalaisen meriklusterin tulevaisuus on nyt
Centrum Balticumin ja Suomen Meriklusterin 9.10.2018 järjestämä tulevaisuustyöpaja keräsi yhteen lähes viisikymmentä merialan asiantuntijaa.
”Ei tulisi kysyä mitä, vaan miten”, korosti Pia Heikkurinen Sitrasta, puhuessaan suomalaisen meriklusterin tulevaisuudesta.
Mooren laki on monelle tuttu. Sen mukaan transistorien lukumäärä mikropiireissä kaksinkertaistuu kahden vuoden välein. Laki on pitänyt pitkään paikkansa ja monella muulla teollisuuden alalla kehitys on ollut yhtä hurjaa. Suomen Varustamojen johtava asiantuntija Sinikka Hartonen kuitenkin muistutti, että kehityksen vauhti ei päde kaikkeen. ”Jos Mooren laki pätisi esimerkiksi vuoden 1971 Kuplavolkkariin, kulkisi Kupla 300.000 kilometriä tunnissa, litralla bensaa ajaisi miljoonia kilometrejä ja se maksaisi noin neljä senttiä”, Hartonen kevensi. Hartonen toi esityksessään esille keskeisiä meriklusterin tulevaisuutta koskevia kysymyksiä: vaihtoehtoiset polttoaineet, optimisointi, yhdistettävyys ja ennen kaikkea digitalisaation mahdollistaman ”digitaalisen mallin.” Tulevaisuudessa rahtilaiva ei enää ole kuin saari, vaan laivan tekniikkaa voidaan reaaliajassa seurata.
Leena Jokinen Turun
yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskukselta esitteli tulevan kymmenen vuoden
aikajänteellä vaikuttavat muutosvoimat. Jokisenkin listalla ensimmäisenä oli
fossiilisten polttoaineiden korvautuminen uusiutuvilla. Hartosen tapaan myös
Jokinen peräänkuulutti uusien innovaatioiden kykyä kaupallistua. "Yhtenä
suurimmista riskeistä tällä hetkellä on hitaus reagoida sekä nurkkakuntaisuus,
myös koulutuksen ja osaamisen häviäminen Suomesta on estettävä.”
Turun kauppakorkeakoulun Disruption Labin Aki Koponen muistutti, että teknologia
on vain yksi tekijä markkinoita mullistavissa innovaatioissa. ”Oikeiden
partnereiden löytäminen on tärkeää, sitouttavan ja asiakasta palvelevan liiketoimintamallin
löytyminen elintärkeää muutokselle”, Koponen painotti. Myös Sitran Heikkurinen
alleviivasi yhteistyön merkitystä tulevaisuudessa. ”On luotava ennenkuulumattomia
yhteistyökumppanuuksia – tulevaisuuden menestyjiä ovat ne, jotka osaavat
yhdistellä pisteet oikein.”
Visioista käytäntöön
ECOPRODIGI -hankkeen projektipäällikkö Milla Harju esitteli kuinka tulevaisuutta tehdään jo nyt. ”ECOPRODIGI -hankkeessa kehitetään muun muassa 3D -skannausjärjestelmää, jolla voidaan tulevaisuudessa kehittää mainittuja digitaalisia malleja laivoista.” Hankkeen yli kaksikymmentä partneria Itämeren alueelta tulevat toimimaan esimerkkinä globaalille merenkululle.
Puheenvuorojen jälkeen tulevaisuutta tehtiin käytännössä. Osallistujien pientyöpajoissa katsottiin rohkeasti tulevaisuuteen ja työpajan tulokset julkistetaan marraskuun alussa. Tulokset esitellään joulukuussa myös Suomen Meriklusterin järjestämän Breaking Waves -seminaarin Think Tankissa, johon osallistuu yli kaksikymmentä eurooppalaisen meriteollisuuden vaikuttajaa.
