Saaristomeren suojelurahaston perustamista edeltää Pro Saaristomeri -ohjelma, joka oli vuonna 1999 käynnistetty yhteistyöohjelma Saaristomeren tilan parantamiseksi. Ohjelma verkostoi toimijoita, suunnitteli hankkeita, neuvoi, viesti ja koulutti. Myöhemmin syntyivät vesistöalueryhmät ja teemakohtaiset ryhmät toimivat jonkin aikaa niiden rinnalla tukemassa lakisääteistä vesiensuojelutyötä ja ryhmät sulautuivat. Viime vuosina meren ja vesien hoidon tärkeys on tunnustettu ja työ on saanut tuekseen lisää erilaisia suunnitelmia, lainsäädäntöä, ohjelmia, hankkeita sekä tempauksia.

Saaristomeri ei voi kuitenkaan hyvin – se sairastaa hiljaisesti, vaikka meri itse jaksaa tarjota terveyshyötyjä ja luonnonvaroja siellä asuville ja vapaa-aikaansa viettäville. Ravinnepäästöt ja siitä johtuva rehevöityminen on jatkunut vaikka esimerkiksi jätevesien puhdistaminen oli tehostunut jo paljon ennen suojelurahaston perustamista. Myös kalankasvatus tai vesiviljely on tehostanut vesiensuojelutoimiaan. Ruoppauksiakin ohjeistetaan ja valvotaan entistä paremmin. Vuosien saatossa Saaristomerelle on saatu kansallispuisto, kunnostettu perinnemaisemia, torjuttu vieraslajeja, pelastettu merikotkia ja hylkeitä. Osa asioista on ollut ja on vielä paikoin eripuraa ja kitkaa aiheuttavia.

Suojelurahaston työ on kestävyyslaji

Tietoisuus ja halu auttaa Saaristomerta on lisääntynyt. Haastetta tuo se seikka, että kun muutoksia tapahtuu, palautuminen ei tapahdu nopeasti. Tästä syystä Suojelurahaston työ on kestävyyslaji. Ilmastonmuutos ja tulvat, talvikuukausien roudan puuttuminen tai vähyys vaikeuttavat työtä entisestään. Myös levien kasvukausi on pidentynyt leutojen talvien myötä. Lisääntynyt virkistyskäyttö, liikenne ja öljyonnettomuudet ja esimerkiksi vieraslajit kuormittavat myös muutenkin herkkää ja haavoittuvaa saaristoluontoa.

Erityishuomio tulee jatkossa laittaa maatalouden kuormitukseen ja muuhun hajakuormitukseen. Paikoin myös metsätalous vaikuttaa merkittävästi Saaristomereen laskevien vesistöjen kuormitukseen. Työ tarvitsee tuekseen asiantuntijoita, eri toimijoiden yhteistyötä, kampanjoita, valistusta ja tietysti resursseja työajan ja rahoituksen muodossa.

Tule mukaan toimintaan

Suojelurahasto on itsessään pieni toimija, jonka vahvuuksia ovat kuitenkin paikallisuus ja mahdollisuus toimia omalta osaltaan isojenkin hankkeiden osarahoittajana. Hoitokunta toimii asiantuntijoina arvioitaessa hankkeiden sopivuutta rahaston tavoitteisiin ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Rahastolla on mahdollisuus valikoida, ohjata, kannustaa ja kutsua paikallisesti vaikuttavia hankkeita ja saattaa eri toimijoita yhteen. Varainkeruuta edistetään kertomalla Saaristomeren tilasta ja siitä mitä me voimme yhdessä tehdä Saaristomeren tilan parantamiseksi. Hankkeet voivat olla esimerkiksi kosteikkojen rakentamista, veneiden septitankkien tyhjennystä tai peltojen kalkitusta. Muitakin erilaisia, hyvinkin innovatiivisia hankkeita voidaan tukea, jotka edistäisivät suojelukeinojen kehittämistä. Tiedotus- ja viestintähankkeet voivat tukea konkreettisia hankkeita sanoin ja kuvin.

Rahaston tuki on mahdollistanut vuosien varrella kymmeniä hankkeita, jotka osaltaan ovat vaikuttaneet vähentävästi ravinteiden mereen päätymistä. Työn rinnalle tarvitaan toki isoja ja vaikeitakin ratkaisuja maa- ja metsätaloudessa ja kaikessa sellaisessa ihmisen toiminnassa, mikä lopulta vaikuttaa Saaristomeren vesien tilaan. Saaristomeren Suojelurahasto tarvitsee jatkossakin uusia yhteiskumppaneita sekä esimerkkejä muutoksesta antavia toimijoita ja yksilöitä. Mukaan toimintaan voi tulla hanketoimijana, lahjoittajana, viestinviejänä tai toiminnan ideoijana.

Työ tarvitsee myös resursseja: asiantuntijoita, aikaa ja rahaa. Jokainen voi olla mukana Saaristomeren suojelurahaston kautta tukemassa paikallisia hankkeita, lahjoittamalla varoja tai antamalla työpanoksensa Saaristomeren hyväksi. Suojelurahaston tunnettavuus on kasvanut onnistuneiden hankkeiden ja näkyvyyden lisääntymisen myötä.

Myös sinä voit olla mukana pelastamassa maailman suurimman saariston luontoa. Huolehdithan myös omalta osaltasi roskista, ympäristön kannalta parhaista valinnoistasi kuluttajana. Suosi myös saariston luontoa huomioivaa liikkumista, vaikka kanootilla, purjeilla tai yhteisaluksilla. Voit myös liittyä paikalliseen luonnonsuojelu- tai vesiensuojeluyhdistykseen.

Kirjoittaja:

Hannu Klemola

Aluepäällikkö

Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry

Saaristomeren Suojelurahaston hoitokunnan jäsen