Saaristomeren suojelu etenee järviruo’on poistohankkeen avulla
Järviruoko on hyvä esimerkki arvokkaasta luonnonvarasta, jota kertyy liikaa vääriin paikkoihin, mutta jota voisi hyödyntää tehokkaammin. Saaristomeren Suojelurahasto on rahoittanut Järviruoko hyötykäyttöön! -hanketta, joka etsii tapoja järviruo’on poiston ja käytön edistämiseksi.
Etelä-Suomessa lasketaan olevan noin 30.000 hehtaaria järviruokoalueita. Meren- ja järvenpoukamien umpeen kasvaminen heikentää monien lajien elinolosuhteita ja vähentää vesialueiden virkistyskäyttöarvoa. Toisaalta järviruoko tarjoaa valtavan määrän vuosittain uusiutuvaa biomassaa. Kerättyä järviruokoa voi hyödyntää ns. matalan kynnyksen tavoin maanparannusaineena, kompostoinnissa, katteina ja kasvualustoina, rehuna tai biokaasun tai energian tuotannossa. Järviruoko koostuu kuitenkin puun tavoin selluloosasta, hemiselluloosasta ja ligniinistä, joten kaikkia puun korkeamman tason jalostusarvoja voi testata myös järviruo’on kanssa. Tällaisia uusia käyttöalueita voisi löytyä tekstiilien, muovia korvaavien aineiden, komposiittirakenteiden, hiilikuitujen ja akkumateriaalien parista.
Järviruoko hyötykäyttöön! -hankkeen tavoitteena on selvittää, miten järviruo’osta voitaisiin luoda liiketoimintaa; missä lajin suurimmat esiintymisalueet ovat ja miten parhaiten pystytään selvittämään maa- ja vesialueiden omistusoikeudet, jotta hyödyntäminen voitaisiin aloittaa.
Tähän mennessä hankkeessa on määritetty pilottialueita yhteistyökokouksilla kaupunkien kanssa sekä suoritettu vuonna 2021 ja keväällä 2022 luontokartoitukset (linnut, lepakot ja sudenkorennot) luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeillä alueilla. Ruokoalaa on luvitettu hankkeen puitteissa noin 500-1000 hehtaaria.
Ruovikoiden niiton aloittamiseen tarvitaan osakkaiden yksimielinen päätös, mutta alueiden omistussuhteita on vaikea selvittää. Hankkeen partneri Turun AMK on yhdessä Kalatalouden Keskusliiton ja Traficomin kanssa selvittänyt lakiin liittyviä käytänteitä koskien etenkin järjestäytymättömien osakaskuntien kokoustamista ja päätöksentekoa. Hankkeessa on järjestetty järjestäytymättömille osakaskunnille yhteiskokouksia ruovikon leikkuulupien saamiseksi niin Paraisilla, Naantalissa, kuin Kaarinassakin.
Käytännön tasolla hankkeessa on testattu kuljetusketjuja Brattnäsvikenissä Paraisilla sekä Piikkiönlahdella Kaarinassa. Kerättyä ruokoa on käytetty kasvualustoihin ja polttoprosessiin. Lisäksi pieni määrä ruokoa aiotaan käyttää fraktiointiprosessissa, jossa kasvin kuiturakenne (ligniini, selluloosa ja hemiselluloosa) erotellaan toisistaan, jolloin ne pystytään jatkokäyttämään korkeamman jalostusasteen tuotteissa.
Hankkeen etenemisestä,
järjestetyistä tilaisuuksista ja järviruo’osta itsestään löytyy lisätietoa
Turun AMK:n Järviruoko-sivustolta https://jarviruoko.turkuamk.fi
sekä Facebook-sivulta @RuokoTurkuAMK.
