”Reform, rethink, revival” – Itämeren alueen tulevaisuuden suuntaa kartoittamassa
BALEXin ja HA Neighboursin järjestämä seminaari ”The Future of Baltic Sea Region Cooperation” kokosi aiheesta kiinnostuneita Turun yliopistolle perjantaina 23.11.2018. Seminaari keskittyi erityisesti Itämeren alueen maiden neuvostoon (CBSS) ja sen tulevaisuuden näkymiin. Itämeren alueen muuttunut tilanne heijastuu myös alueen toimijoihin ja vaatii sopeutumista uusiin haasteisiin. Seminaarissa olikin mahdollisuus pohtia sitä, miten muutokset vaikuttavat CBSS:n toimintaan ja millainen toimija CBSS:n tulisi tulevina vuosina olla.
Onko alueella liikaa toimijoita?
Puheenvuoroissaan Vuorimäki ja Thors kuvasivat työtään julkaisun parissa ja pohtivat CBSS:n roolia Itämeren alueen yhteistyössä. Vuorimäen mukaan alueella on nykyään paljon toimijoita, kenties jopa liikaa. Toimijoiden määrää tulisikin tarkastella kriittisesti, jotta resurssit tulisivat tehokkaaseen käyttöön. Resurssien tehokasta käyttöä edistäisi myös se, jos Itämeren alueen yhteistyöllä olisi selkeä johtaja. Haasteena on kuitenkin se, että jokainen haluaa koordinoida, mutta ei tulla koordinoiduksi. CBSS:llä olisi toisaalta hyviä edellytyksiä vastata tähän johtajuuden tarpeeseen.
Thors nosti puolestaan esille, kuinka CBSS voisi olla toimissaan nykyistä rohkeampi. Siltä puuttuu poliittisen johtajan rooli, vaikka tällä hetkellä Itämeren alueella poliittinen keskustelu on tärkeämpää kuin koskaan. Lisäksi CBSS:llä olisi Thorsin mielestä mahdollisuus olla merkittävä toimija ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa. Ilmastonmuutoksen myötä rajat ylittävää yhteistyötä tarvitaan resilienssin vahvistamiseksi.
”Itämeren yhteistyö on paperilla lähes täydellistä”
CBSS Vision Paper -työryhmän edustajien puheenvuorot pohjustivat
paneelikeskustelua, jossa panelistit kommentoivat puheenvuoroja ja julkaisua sekä pohtivat Itämeren alueen yhteistyön tulevaisuutta. Paneelikeskusteluun
osallistuivat Vuorimäen ja Thorsin lisäksi julkishallinnon professori Marko
Joas Åbo Akademista, oikeustieteen professori Dorota Pyc Gdánskin yliopistosta
ja kansainvälisten suhteiden professori Stanislav Tkachenko Pietarin valtion
yliopistosta.
Paneelissa professori Tkachenko toi esille, kuinka CBSS on yksi harvoista järjestöistä, joissa Venäjä on täysimääräinen jäsen. Tämä on tärkeä havainto CBSS:n tulevaisuutta pohdittaessa, sillä CBSS voisi mahdollistaa uudenlaisen yhteistyön kokeilemisen alueella. Professori Joaksen mukaan monitasohallintoa tarvitaan ja yhteistyön ei tule tapahtua vain valtioiden tasolla. Professori Pyc puolestaan huomautti, että paperilla Itämeren yhteistyö on jo lähes täydellistä, mutta käytännössä ei. Haasteena onkin sovittaa yhteen eri ryhmien intressit ja yhteinen hyvä.
Itämeren alueen merkitys Euroopan unionissa herätti eriäviä mielipiteitä, mutta Vuorimäen mukanaan yhtenä merkkinä sen tärkeydestä voidaan pitää EU:n Itämeren alueen strategiaa, joka on Euroopan ensimmäinen makroaluestrategia.
Miltä toiminta näyttää 20 vuoden päästä?
Seminaarin osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että
CBSS:ää tarvitaan myös tulevaisuudessa ja sen toimilla on merkitystä. Lisäksi alueen jännitteiden uskotaan
tulevaisuudessa helpottavan. CBSS:n laajentuminen herätti osallistujissa
pohdintaa. Onko vaarana, että se ei enää ole Itämeren alueen toimija, jos se
laajenee yli Itämeren alueen? Haasteena on myös se, että siitä tulee toimijana
heikko, jos toimintaa laajenee monelle osa-alueelle. Professori Joaksen mukaan
CBSS:n tärkein tavoite olisikin poliittisen dialogin ylläpitäminen ja
kehittäminen.
CBSS:n varajohtaja Bernd Hemingway viittasi loppupuheenvuorossaan puolestaan käytännöllisen yhteistyön lisääntymiseen. Hänen mukaansa Itämeren alueen kansalaisten keskinäinen kohtaaminen rakentaa luottamusta alueella ja "people to people contact" onkin tulevaisuudessa yhä tärkeämpää.
Katso seminaarin koostevideo täältä.