Poikkeusolot korostavat merikuljetusten merkitystä
Koronaviruspandemia on muuttanut maailmaa, ihmisten arkea ja totuttuja käytäntöjä nopealla tahdilla. Viranomaisten toimenpiteet viruksen holtittoman leviämisen ehkäisemiseksi ovat tiukentaneet muun muassa liikkumista koskevia rajoituksia ja palauttaneet tehostunutta valvontaa myös Euroopan unionin sisärajoille.
Matkustajaliikenteen keskeytyminen välttämätöntä työmatka- ja paluuliikennettä lukuun ottamatta on vaikuttanut merkittävästi etenkin lento- ja laivaliikenteeseen. Usean maan viranomaiset ovat liikkumista rajoittavia poikkeustoimia linjatessaan kuitenkin todenneet, että tavara- ja rahtiliikenne voidaan katsoa yhteiskunnan kannalta kriittiseksi liikenteeksi, jonka tulee rajoituksista huolimatta jatkua.
Itämeren alueella erityisesti merikuljetusten merkitys on yhteiskunnan toimivuuden ja talouden kannalta suuri. Esimerkiksi Suomen tuonnista noin 80% ja viennistä lähes 90% kulkee meritse. Poikkeusolojen aikana toimivaa laivaliikennettä tarvitaan takaamaan, että ruoka, lääkkeet sekä muut tavarat ja raaka-aineet tavoittavat niitä tarvitsevat tehokkaasti. Koronan myötä Huoltovarmuuskeskus käynnisti nopeasti taloudelliset tukitoimet, joiden tarkoituksena on turvata tärkeät tavaravirrat Suomen ja Euroopan välillä. Meritse kulkeva rahtiliikenne onkin jatkunut poikkeusolojen aikana lähes normaalisti. Useat kansalliset ja kansainväliset kattojärjestöt ovat pyrkineet aktiivisesti muistuttamaan merenkulkijoiden arvokkaan työpanoksen merkityksestä yhteiskunnan toimivuudelle, ja esimerkiksi Suomessa suuri osa merialoilla työskentelevistä on linjattu yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstöön.
Vähemmän liikennettä, vähemmän päästöjä
Eri liikennemuotojen ympäristövaikutukset ja liikenteestä aiheutuvat päästöt ovat herättäneet vilkasta keskustelua viime vuosina. Ne ovat keskeinen osa esimerkiksi Euroopan komission joulukuussa 2019 julkistamaa the European Green Deal -ohjelmaa, joka pureutuu muun muassa keinoihin vähentää eri liikennemuotojen aiheuttamia haitallisia päästöjä. Koronapandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi hiljentynyt maailma on tarjonnut yllättäen uudenlaisen mahdollisuuden tarkastella liikenteen päästövähennysten seurauksia ainakin lyhyellä aikavälillä. Erityistä huomiota on toistaiseksi kiinnitetty ilmansaasteisiin, mutta vähennykset myös muissa liikenteen päästöissä ovat herättäneet tutkijoiden kiinnostusta.
Joidenkin arvioiden mukaan koronapandemian myötä tapahtunut hiilidioksidipäästöjen väheneminen on ennennäkemättömän mittavaa, mutta toisaalta päästövähennysten vaikutus ilmastonmuutoksen etenemiseen on vielä suurelta osin epävarmaa. Mittausten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että esimerkiksi monien kaupunkien ilmanlaatu on parantunut nopeasti liikennemäärien laskettua koronaan liittyvien rajoitusten myötä niin Suomessa kuin muuallakin. Matkustajalaivaliikenteen seisahtuminen on lisäksi vähentänyt vedenalaista melun määrää ja tarjonnut tutkijoille mahdollisuuden seurata, minkälainen vaikutus hiljentyneillä vesialueilla on esimerkiksi merinisäkkäiden elämään. On vaikea arvioida, miten tilanne kehittyy, kun pandemian aiheuttamia liikennerajoituksia aletaan purkaa. Kukaan tuskin toivoo huimaa kasvua päästömääriin, mutta tasapainottelu koronan vuoksi kärsivän maailmantalouden ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta välttämättömien päästötavoitteiden välillä ei varmasti tule olemaan yksinkertaista.
Poikkeusoloista kohti parempaa?
Itämeri on normaaliaikana yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Samalla se on matala sisämeri, joka on herkkä ilmastonmuutoksen ja päästöjen vaikutuksille, ja jossa muun muassa liikenteen aiheuttama kuormitus on näkynyt jo pitkään. Itämeren alueen maat ja toimijat ovat jo vuosia tehneet tiivistä yhteistyötä alueen hyvinvoinnin edistämiseksi. Liikenteen osalta tämä on näkynyt esimerkiksi ympäristöystävällisemmän ja taloudellisesti kannattavan merenkulun edistämiseen keskittyneissä toimissa. Näistä hyvänä esimerkkinä ovat ECOPRODIGI ja Clean Shipping Project Platform -hankkeet, joita myös Centrum Balticum on aktiivisesti mukana toteuttamassa.
Koronan aiheuttamat poikkeusolot ovat nostaneet esille toimivien merikuljetusten merkityksen yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Samalla on kuitenkin vaikea sivuuttaa matkustusrajoitusten mukanaan tuomia liikenteen päästövähennyksiä ja niiden positiivisia ympäristövaikutuksia. Moni taho onkin jo ehtinyt esittää toiveen, että koronakriisin pohjalta tehtävät talous- ja kehityslinjaukset eivät sivuuttaisi ilmastotoimia ja yhteiskunnan kokonaisvaltaisen kestävyyden kannalta merkittäviä päästötavoitteita.
Laivaliikenteen osalta on hyvä muistaa, että meriteollisuuden kasvu on jo nykyään vahvasti kytkeytynyt ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavien teknologioiden kehittämiseen. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tuoreen selvityksen mukaan taloudelliset kannusteet ovat toimivia työkaluja ympäristöystävällisen merenkulun edistämisessä ja parhaita käytäntöjä kannattaa jakaa ja hyödyntää Itämeren alueella, niin valtioiden välillä kuin osana julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Toivoa ja keinoja ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kasvuun siis löytyy. Poikkeuksellisinakin aikoina on lohdullista pitää mielessä, että tulevaisuus saattaa hyvinkin olla valoisampi kuin mitä tällä hetkellä uskallamme kuvitella.
