”Paikallisia ratkaisuja paikallisiin ongelmiin” – Itämeren alueen yhteistyö turvallisuustilanteen vakauttajana?

Globaali turvallisuustilanne on muuttunut levottomammaksi. Aihetta käsitellään Itämeri-foorumin pääpaneelissa otsikolla “Global storms and their impact on the security and economy of the Baltic Sea region” 30.5. Turussa.

Monitahoiset tekijät vaikuttavat Itämeren alueen turvallisuuteen ja talouteen. Lithuania Tribune -lehden päätoimittaja Ruslanas Irzikevicius johtaa keskustelua aiheista, kuten Yhdysvaltojen ja Venäjän politiikka alueella ja Euroopan unionin tulevaisuus Brexitin sekä Ranskan ja Saksan vaalien jälkeen. Keskustelussa käsitellään myös Naton, EU:n ja Itämeren alueen yhteistyön rooleja tilanteen vakauttajina.

Edward Hunter Christie, Naton puolustusekonomisti, on yksi panelisteista. Onko Itämeren alueen yhteistyölle tilaa turvallisuusasioissa vai tulisiko yhteistyö turvallisuuden osalta jättää EU:n tai Naton tasolle?

”Kummatkin ovat mahdollista, ja kumpaakin tapahtuu paraikaa. Kuinka parhaiten kehitetään alueellista yhteistyötä, riippuu kuitenkin kyseessä olevien maiden kansallisista päätöksistä.

Nykyisten Naton jäsenmaiden (Tanska, Saksa, Puola, Liettua, Latvia ja Viro) lisäksi kumppanuudet toisaalta Naton ja toisaalta Suomen ja Ruotsin kanssa ovat vahvoja. Vuoden 2014 Walesin huippukokouksessa Suomi ja Ruotsi tunnistettiin osaksi niitä viittä maata, jotka ovat erityisen merkittäviä Naton operaatioiden ja muiden liittokunnan päämäärien tukijoita. Tämä on johtanut edistyneisiin mahdollisuuksiin dialogille ja yhteistyölle jäsenmaiden kanssa.

Alueellisella tasolla NORDEFCO tukee yhteistyötä tietyillä puolustuksen aloilla kolmen Naton jäsenmaan (Islanti, Norja, Tanska) ja kahden Naton kumppanimaan eli Suomen ja Ruotsin välillä. Nato pitää NORDEFCO:a käytännöllisenä ja tehokkaana tapana samanmielisille maille edistää alueellista ja kansainvälistä turvallisuutta.

Omasta puolestaan Nato on suhtautunut myönteisesti esimerkiksi NORDEFCO:n kohdennettuihin yhteistoimintapyrkimyksiin samalla kuitenkin säilyttäen ns. avoimien ovien politiikan. Tämä tarkoittaa sitä, että Naton ovet pysyvät auki jokaiselle Euroopan maalle, jolla on edellytykset täyttää jäsenyyden vaatimat sitoumukset ja velvoitteet samalla tukien euroatlanttisen alueen turvallisuutta.

Samalla, kaikki Itämeren alueen maat, Venäjä mukaan lukien, kuuluvat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöön (OSCE), joka toimii keskustelufoorumina turvallisuusasioissa”, Christie sanoo.

Tohtori Anke Schmidt-Felzmann, yksi panelisteista, on EU-asioihin keskittynyt tutkija Ruotsin ulkopoliittisessa instituutissa (Swedish Institute of International Affairs). Schmidt-Felzmannin mukaan EU ja Nato tarjoavat raamit yhteisille aloitteille unionin ja liiton sisällä ulkoisia toimijoita kohtaan. Hän näkee myös, että Itämeren alueen yhteistyölle ei ole ainoastaan tilaa, vaan myös välttämätön tarve: keskustelua turvallisuushaasteista tulee käydä alueella kaikkien maiden kesken sekä pienempinä kokonaisuuksina, myös Venäjän kanssa ja sitä koskien. Hän myös mainitsee, että EU:n Itämeren alueen strategia ansaitsee huomion työkaluna inhimillisen turvallisuuden haasteiden ratkaisemisessa.

Schmidt-Felzmann nostaa myös esille Itämeren ekologisen tilan ja ilmastonmuutoksen alueen turvallisuuteen vaikuttavina tekijöinä, joita ei tulisi unohtaa kansallisten turvallisuusuhkien ohella. Alueen toimijoiden yhteiset toimet ja koordinaatio ovat elintärkeitä onnettomuuksien ehkäisemiselle merellä ja ilmassa, katastrofien varalta valmistautumiselle sekä inhimillisen turvallisuuden haasteiden käsittelylle.

Itämeri-foorumin keskustelupaneeliin globaalin turvallisuustilanteen vaikutuksista Itämeren alueella osallistuu myös asiantuntijoita Venäjältä, muista Itämeren alueen maista sekä EU:n komissiosta. Osallistu keskusteluun ja ilmoittaudu Itämeri-foorumiin verkkosivuillamme.

#BSRForum

Palaa otsikoihin