Mitä Itämeren alueen horisontissa 2020?
Vuoden 2012 Itämeri-foorumi kokosi yhteen Itämeri-toimijoita jo viidettä kertaa.
Vuoden 2012 Itämeri-foorumi kokosi yhteen Itämeri-toimijoita jo viidettä kertaa. Tälläkin kertaa foorumi onnistui tavoitteessaan nostaa Itämereen kohdistuvia haasteita ja mahdollisuuksia sekä Itämeri-strategiaan liittyviä teemoja yleiseen keskusteluun ja luoda pohjaa hajallaan olevien toimijoiden väliselle yhteistyölle. Keskustelussa olivat esillä mm. suhteet Venäjään sekä ympäristön ja talouden riippuvuussuhde. Ympäristöministeri Ville Niinistö painotti juhlapuheessaan kestävän ympäristönkäytön vaikuttavan suoraan talouteen. Jos meillä ei ole enää kaloja, ei meillä myöskään ole enää ammattikalastajia, Niinistö totesi.
Itämeri-foorumi alkoi teemafoorumeilla, joissa teemoina olivat ympäristö, logistiikka ja laivanrakennus, matkailu ja kulttuuri, media sekä turvallisuus. Osallistujat olivat etukäteen ilmoittautuneet itseään kiinnostavaan ryhmään, jossa he pääsivät pienemmällä joukolla kuulemaan alustuksia, keskustelemaan ja pohtimaan Itämeren alueen tulevaisuutta keskittyen yhteen, rajattuun aiheeseen. Keskustelu pienryhmissä koettiin erittäin hedelmälliseksi.
Pienryhmätyöskentelyn jälkeen kaupunginjohtaja Aleksi Randell avasi Itämeri-foorumin yhteisen osuuden kertoen Turun kaupungin sitoutumisesta Itämeri-yhteistyöhön ja Centrum Balticumin merkittävästä roolista tässä yhteistyössä. Hän korosti myös yritysten aktiivisuuden merkitystä Itämeri-strategian toteuttamisessa. Randell totesi, että Turku liittyy erottamattomasti Itämereen, joten se on ottanut tehtäväkseen olla aktiivinen Itämeri-toimija.
Foorumin asiantuntijapuheenvuoroissa käsiteltiin Itämeriyhteistyötä parlamenttien näkökulmasta, Itämeren alueen energiahaasteita sekä Saksan ja Venäjän suhteiden muutoksia. Esille nousi myös tarve keskustella ongelmista avoimesti sekä välttämättömyys vähentää parlamenttien päätöslauselmia. Päätöslauselmia pitäisi olla viidenkymmen sijasta yksi, jotta saataisiin jotain konkreettista toimintaa aikaiseksi, yleisöstä kommentoitiin. Hintojen nousu sähkömarkkinoilla, finanssikriisiin merkitys Itämeren alueella ja Euroopan suhteet Venäjän kanssa puhuttivat nekin foorumin osallistujia. Saksa on yrittänyt Neuvostoliiton hajoamisesta asti sitouttaa Venäjää yhteistyöhön, samalla kun Venäjä on yrittänyt pysyä sitoutumattomana, sanoi Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin puheenjohtaja Henrik Lax puheenvuorossaan. Ympäristöministeri Ville Niinistö puhui tarpeellisista toimista Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Niinistö korosti, että on toimittava nyt, jotta Itämerestä voidaan tulevaisuudessakin nauttia ja se voi edelleen olla hyvinvoinnin lähteenä sen alueella asuville ihmisille. Hän myös vakuutti hallituksella olevan tahtoa Itämeren suojelemiseksi.
Paneelikeskustelussa Itämeren alueen tulevaisuudesta ympäristön ja talouden todettiin olevan riippuvaisia toisistaan. Turun yliopiston emeritusprofessori Urpo Kivikari totesi, että ympäristön ongelmia ei voida ratkaista vaikuttamatta talouteen. Hänen mukaansa jokaisessa lauseessa, jossa mainitaan ympäristö, tulisi mainita myös talous. Keskustelussa painottui myös yhteistyön ja yhteisten hankkeiden merkitys Itämeren alueella. Vanhojen ja tehottomien toimintamallien on muututtava, huomautti John Nurmisen Säätiön asiamies Erik Båsk. Itämeren ongelmat eivät ole henkistä laatua, joten eivät ne puhumalla parane. Erityisen vilkkaasti keskusteltiin yhteistyöstä Venäjän kanssa. Båsk muistutti, että Pietari puhdistaa jätevetensä paremmin kuin keskiverto suomalainen kaupunki. Monissa yrityksissä Venäjällä hallituksen jäsenenä toimiva Seppo Remes kiteytti käydyn keskustelun toteamalla, että Itämeren alueella on yhteinen tulevaisuus, jossa me olemme riippuvaisia kaikista muista maista, myös Venäjästä.
Keskustelussa alueellisen yhteistyön tulevaisuudesta painotettiin aktiivisten toimijoiden suurta määrää voimavarana, vaikka se vaatiikin hyvää koordinointia. Keskustelussa painotettiinkin Itämeren maiden neuvoston merkitystä eri toimijoita yhdistävänä tekijänä. Lisäksi otettiin esille median vastuu ongelmia ratkaistaessa. Media kirjoittaa asioista tavalla, joka korostaa ongelmia, totesi Lappeenrannan teknillisen yliopiston vararehtori Minna Martikainen. Median toivottiin kirjoittavan enemmän positiivisista asioista ja tekevän laadukkaampia juttuja.
Itämeri-foorumin päätteeksi esiteltiin teemafoorumien loppuraportit. Näin jokainen osallistuja sai kuulla mitä muissa teemafoorumeissa oli keskusteltu ja pääsi halutessaan esittämään kysymyksiä raportoijille. Lopuksi koko yleisö pääsi ottamaan kantaa Itämeri-aiheisiin kysymyksiin yleisöäänestyksen merkeissä. Yleinen mielipide Itämeren tulevaisuudesta oli varovaisen toiveikas. Samaan lopputulokseen päätyi Centrum Balticum -säätiön asiamies Mikko Lohikoski, joka päätössanoissaan totesi Itämeren alueen ongelmien olevan ratkaistavissa. Hän korosti poliittisen sitoutumisen merkitystä ja yritysten kanssa tehtävää Itämeri-yhteistyötä. Työ Itämeren alueella on vasta alussa.