Meriteollisuus siirtyy kohti kestävämpää tulevaisuutta
Meriteollisuus on maailmanlaajuisen kaupan moottori, sillä 80 % kaikesta maailman tavaraliikenteestä kulkee meriteitse. Meriliikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on 2-3 % eli enemmän kuin koko lentoliikenteen. Kasvavien ympäristövaatimusten, geopoliittisten riskien ja nopeasti kehittyvän teknologian myötä ala kohtaa sekä suuria haasteita että uusia mahdollisuuksia. Kansainvälinen asiantuntijapaneeli keskustelee alan näkymistä toukokuussa Itämeri-foorumissa.
Tavoitteena ilmastoneutraalius
Merenkulun kestävyyden ytimessä on ilmastoneutraalius. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO ja EU ovat sitoutuneet vähentämään merenkulun kasvihuonekaasupäästöt nettonollatasolle vuoteen 2050 mennessä. Tämä edellyttää siirtymistä fossiilisista polttoaineista kestäviin vaihtoehtoihin, kuten metanoliin, vetyyn, ammoniakkiin ja sähköön. Itämeren alueella mahdollisuudet vihreiden meripolttoaineiden tuotantoon ja käyttöön ovat erityisen lupaavia.
Digitaaliset työkalut kuten tekoälypohjainen reittioptimointi lyhentävät odotusaikoja, minimoivat polttoaineen kulutuksen ja auttavat siten vähentämään päästöjä. Nämä innovaatiot eivät ole vain ilmastomyönteisiä vaan myös kustannustehokkaita.
Myös telakat ja satamat edistävät hiilineutraaliutta
Eurooppalaiset telakat valmistautuvat tuottamaan hiilineutraaleja aluksia. On tärkeä huomioida, että laivanrakennuksen kestävyys on ulotettava koko toimitusketjuun. Satamat ovat myös ratkaisevassa roolissa, sillä niiden teknologiainvestoinnit vähentävät päästöjä laivojen ollessa laiturissa ja parantavat ilmanlaatua kaupunkialueilla.
Lainsäätäjien ja yritysten vuoropuhelu on tärkeää
Säädökset eivät yksin riitä. Yhdenmukainen lainsäädäntö ja riittävä julkinen ja yksityinen rahoitus auttavat vähentämään uusien investointien riskiä ja säilyttämään eurooppalaisen laivanrakennuksen kilpailukyvyn. Merenkulun kestävyyden parantaminen vaatii rajat ja sektorit ylittävää yhteistyötä.
Meriteollisuuden kestävyyssiirtymää käsitellään Itämeri-foorumissa Turun yliopistolla 12.5. Keskustelua voi seurata myös livelähetyksenä. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!
Kestävää meriteollisuutta on käsitelty myös Baltic Rim Economies 3/2024 -julkaisussa
