Kehitys vie kohti merenkulun automatisaatiota

Autonomisen laivaliikenteen asiantuntijat keskustelivat alan uhista ja mahdollisuuksista Eurooppa-foorumissa.

Autonominen laiva herättää mielikuvan ilman miehistöä seilaavasta valtamerialuksesta, mutta ainakaan vielä se ei ole todellisuutta.

- Etäoperoituja aluksia on kaupallisessa käytössä vielä hyvin vähän ja täysautomatisoituja aluksia ei juuri ollenkaan. Lähimpänä autonomista operointia ovat öljykentillä käytettävät dynaamiset paikannusjärjestelmäpohjaiset alukset, joissa tietokone hoitaa aluksen paikallapidon, mutta siinäkin tapauksessa operaattori hoitaa ohjauksen ja valvonnan, kertoi Iiro Lindborg Groke Technologies Oy:stä.

Automaatio lisää tehokkuutta ja turvallisuutta

Vaikka täysautomaatio ei ole vielä mahdollista, laivoissa on jo käytössä monia autonomisia toimintoja. Esimerkiksi törmäyksenestoalgoritmit, konenäkö ja reittitietojen jakaminen auttavat ihmistä laivan ohjaamisessa ja lisäävät turvallisuutta. DIMECC Oy:n Päivi Haikkolan mukaan autonomisten toimintojen kehittäjät ovat päässeet kaupalliseen vaiheeseen ja löytävät todellisia asiakkaita, jotka ottavat järjestelmiä käyttöön.

- Alalla pyritään kuitenkin kohti yhä automaattisempaa merenkulkua. Pitkälle viedyt automaattiset ratkaisut ovat tällä hetkellä käytössä joidenkin maiden rannikko- ja sisävesillä, sillä autonomista meriliikennettä koskeva kansainvälinen lainsäädäntö puuttuu, Haikkola selvitti.

Automaatio tehostaa laivojen operointia ja sen avulla voidaan vähentää esim. polttoainekustannuksia, mutta kustannuskysymykset myös hidastavat pitkälle vietyä automatisaatiota.

-  Merenkulku on kansainvälistä liiketoimintaa ja alusten tulee olla kansainvälisen lainsäädännön ja järjestelmien mukaisia ollakseen jälleenmyyntikelpoisia, Haikkola selitti. Laivaa ei voi myydä operoitavaksi toiseen maahan, jos sen järjestelmät kelpaavat vain yhdessä maassa.

- Nykyinen tapa kuljettaa tavaraa on edelleen se halvin tapa, eikä vanhaa konttilaivaa edullisempaa keinoa ole toistaiseksi löytynyt. Bisneksen puolella ei ole vielä työntöä automaation suuntaan, Lindborg totesi.

Suomi automaation kärkijoukoissa

Suomi on maailman kärkimaita merenkulun automaattisten ratkaisujen kehittämisessä ja täällä on myös alan huippuyrityksiä. Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäneuvos Anne Miettisen mukaan meriliikenteen automaation edistäminen on mukana hallitusohjelmassa ja Suomi vaikuttaa kehitykseen kansainvälisissä säätelyelimissä. Suomea pidetään luotettavana kumppanina. Yritysten yhteistyöllä voitaisiin päästä vielä parempiin tuloksiin.

- Tiedonvaihto on haaste. DIMECCin One Sea -verkostossa yritetään löytää keinoja, miten tietoa vaihdetaan yritysten välillä ja miten se voisi edistää markkinan avautumista kaikille, Haikkola kertoi.

Myös Lindborg nosti yhteistyön puutteen esiin automatisaatiota hidastavana tekijänä.

- Meriliikenteessä valvotaan liikaa sitä, mitä muut toimijat tekevät. Pitäisi keskittyä omaan tekemiseen ja kertoa omista aikomuksista muille, niin yhteistyö on helpompaa. Tiedonjaon rooli maailmassa on muuttunut ja tieto halutaan läpinäkyväksi. Koko merenkulun toimintamallin pitäisi muuttua ja autonomian lisääntyminen voisi olla siihen lähtösysäys. 

Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimi apulaisprofessori Ulla Tapaninen (vas.) Keskusteluun osallistuivat Päivi Haikkola, Anne Miettinen ja Iiro Lindborg

Palaa otsikoihin