Kauppapolitiikkaan odotetaan ennustettavuutta
Vaikka presidentti vaihtuu, protektionismi säilyy Yhdysvaltojen politiikan ytimessä. Myös monet muut maat yrittävät yhä enemmän suojella omaa tuotantoaan ja omia työpaikkojaan. Bidenin voitto saattaa kuitenkin vähentää Yhdysvaltojen kauppapolitiikan arvattomuutta ja lisää ennakoitavuutta, mikä on helpotus yrityksille. Näin summattiin Yhdysvaltojen presidentinvaalien vaikusta maailmankauppaan KAPPAS-hankkeen seminaarissa, jossa keskusteltiin tulevaisuuden kauppapolitiikasta.
Joe Bidenin valinta Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi lisää toiveikkuutta maailmankaupan tulevaisuuden suhteen. Avauspuheessaan Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies toi esiin, miten Bidenin voitto vähentää Yhdysvaltojen kauppapolitiikan arvattomuutta ja lisää ennakoitavuutta. Kansanedustaja Kai Mykkäsen mukaan Yhdysvallat voisi parhaassa tapauksessa pyrkiä luomaan sääntöperäisyyttä maailmankauppaan ja herättää henkiin kauppajärjestö WTO:ta, joskin ajatus on Mykkäsen mielestä aika optimistinen.
Bidenin voiton tuoma ennakoitavuus on helpotus myös yrityksille. Joutsen Finlandin hallituksen puheenjohtaja Eero Kotkasaaren mukaan pienempiä yrityksiä ei kuitenkaan paljon kiinnosta, kuka on Yhdysvaltojen presidentti, vaikka ne jossain määrin ovatkin Yhdysvaltojen kauppapolitiikan vaikutuksen alaisia. Nesteen johtaja Minna Aila puolestaan korosti, että kauppapolitiikalla voi olla suuriakin vaikutuksia isompien yritysten toiminnalle.
Kaupankäynti muuttumassa alueellisemmaksi
Vaikka odotukset ovat optimistiset, Yhdysvaltojen kauppapolitiikan muuttuminen parempaan suuntaan ei ole itsestäänselvyys. Epävarmaa on esimerkiksi, kuinka paljon liikkumatilaa Bidenilla tulee olemaan tulevassa virassaan. On mahdollista, että Trumpin aloittama toimintatapa jatkuu, mutta vain järjestelmällisemmässä muodossa. Seminaarin keskustelussa arveltiin protektionismin pysyvän Yhdysvaltojen politiikan ytimessä ja kauppapolitiikan jäävän prioriteeteissa viimeisimpien joukkoon.
Sama trendi näkyy myös muissa maissa. Vaikka Trumpin harjoittamalla protektionismilla on ollut enimmäkseen kielteisiä vaikutuksia, monet maat yrittävät yhä enemmän suojella omaa tuotantoaan ja omia työpaikkojaan. Aila kuvasi tilannetta surulliseksi, sillä koronapandemia on juuri antanut hyvän esimerkin siitä, miten tärkeää kansainvälinen yhteistyö on.
Toinen maailmankaupassa näkyvä trendi on kaupan muuttuminen alueellisemmaksi. Ulkoministeriön valtiosihteeri Matti Anttosen mukaan Yhdysvaltojen ulkomaankauppa on keskittymässä enemmän naapurimaihin Meksikoon ja Kanadaan. Sama trendi näkyy myös Aasiassa, missä maiden väliset kauppasuhteet ovat vahvistuneet. Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Hanna Laurén uskoo, että yritykset vastedes huomioivat tuotantoketjujen riskejä enemmän sen sijaan, että keskittyisivät ainoastaan tuotannon hintaan. Näiden muutosten myötä EU tulee olemaan entistä tärkeämpi Suomen kaupalle. Nurminen Logisticsin hallituksen puheenjohtaja Olli Pohjanvirran mukaan Suomen pitäisi silti jatkaa kaupan tekemistä kaikkialla pärjätäkseen.
Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota jatkuu
Kauppasuhteiden ylläpito voi kuitenkin olla vaikeampaa jatkossa, sillä Yhdysvaltojen ja Kiinan väliselle kauppasodalle ei näy vielä loppua. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkön mukaan paine valita joko Yhdysvaltojen tai Kiinan puoli tulee luultavasti lisääntymään. Mykkäsen mielestä on hyvä, että Suomi kuuluu EU:hun, koska silloin meihin ei voi kohdistua niin kovaa painetta. Laurén korostaa myös, että yrityksille olisi parempi, jos he eivät joutuisi valitsemaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä.
Yhdysvaltoja ja EU:ta yhdistää intressi puuttua Kiinan epäreiluihin käytäntöihin. Pohjanvirta toivoo silti, että yhteinen sävel Yhdysvaltojen kanssa löytyisi ilman että se olisi suunnattu selkeästi jotain vastaan. Ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikönpäällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa korosti myös, ettei mitään valtiota voi pakottaa muutokseen, vaan on löydettävä yhteisiä näkökulmia uudistusten mahdollistamiseksi. Pohjanvirran mielestä USA ja EU voisivat kuitenkin ajaa yhteistä asiaa pitääkseen länsimaalaiset sopimusperiaatteet ja instituutiot yllä kansainvälisessä kaupassa.
Ilmasto on vaalien voittaja
Yhdysvaltojen presidentinvaalien voittajaksi seminaari julisti ilmaston, sillä Bidenin voiton myötä ilmastopolitiikan odotetaan etenevän. Keskustelun puheenjohtaja Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski totesi myös, että ilmastokysymykset voisivat toimia tulevaisuuden yhdistävänä tekijänä, sillä ilmastosta välitetään myös Aasiassa. Tulevaisuuden ilmastopolitiikka tuo vihreiden ratkaisujen kysynnän kasvun myötä lisäksi suuria mahdollisuuksia EU:lle ja Suomelle. Kotkasaari kuitenkin muistuttaa, että hyvien ratkaisujen tuottaminen ei riitä, vaan niitä pitää myös osata myydä. Tässä Suomella olisi parannettavaa. Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Juha Kaskisen mukaan tulevaisuutta ajatellessa on tärkeää pitää mielessä myös kiertotalouteen siirtymisen aiheuttamat muutokset tuotannossa ja kulutuksessa.
Loppupuheenvuorossaan Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori ja Pan-Eurooppa Instituutin johtaja Kari Liuhto muistutti, että koronapandemiaan liittyy vielä paljon epävarmuutta, ja on mahdollista, että se jatkuu odotettua pidempään. Lisäksi Liuhto korosti talouksien välistä keskinäistä riippuvaisuutta ja sitä, miten kauppapolitiikalla voi olla myös epäsuoria vaikutuksia.
Seminaarin järjestivät Turun yliopiston Pan-Eurooppa Instituutti ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Seminaari oli osa Kauppapolitiikan asiantuntijoita ja osaamista Suomeen -hanketta. Centrum Balticum -säätiö vastasi seminaarin viestinnästä ja markkinoinnista.
Seminaarin tallenne on katsottavissa KAPPAS-hankkeen nettisivuilla osoitteessa sites.utu.fi/kappas/fi/.