Itämeri-foorumin artikkelisarja: Ukraina - resilienssin koekenttä
Antti Hartikaisen kirjoitus aloittaa Itämeri-foorumiin liittyvän artikkelisarjan, joka on tuotettu yhteistyössä Turun Sanomien kanssa.
Antti Hartikainen
Vanhempi strateginen
neuvonantaja
EUAM-operaation päällikkö 2019–2023
Yhteiskunnan resilienssi eli kriisinsieto- ja palautumiskyky on ollut kuuma puheenaihe Euroopassa Venäjän Ukrainaan kohdistaman täysimittaisen hyökkäyksen alusta lähtien. Ukrainan kriisiajan valmiutta sekä sopeutumis- ja palautumiskykyä on nyt tältä osin testattu äärimmäisissä olosuhteissa kaksi vuotta. EU:n Ukrainan neuvonanto-operaatio (EU Advisory Mission Ukraine, EUAM Ukraine) on yksi merkittävimmistä toimijoista Ukrainan resilienssin vahvistamisen saralla. Operaation perustehtävä on siviilituvallisuussektorin uudistamisen tukeminen. Uudistusten uskotaan parantavan luottamusta viranomaisiin, mikä taas on keskeinen tekijä sopeuduttaessa kriisitilanteisiin ja niistä palautuessa. Keväällä 2022 operaation toiminta mukautettiin nopeasti sodan ajan tilanteeseen ja suuri osa resursseista suunnattiin suoraan yhteiskunnan kriisinsieto- ja palautumiskykyä vahvistaviin toimiin.
Täysimittaisen hyökkäyksen alettua miljoonia ihmisiä pyrki välittömästi pakenemaan Ukrainasta. Meriyhteyksien katkettua tavaraliikenne jäi maantie- ja rautatierajanylityspaikkojen varaan. Niinpä lähtevä henkilöliikenne ja saapuva tavaraliikenne EU-jäsenmaiden vastaisilla rajoilla ruuhkaantuivat massiivisesti. Pula polttoaineista ja lääkintätarvikkeista oli käsin kosketeltava. Tilanteen tukemiseksi EUAM perusti heti hyökkäyksen alkuvaiheessa rajatukioperaation, jonka tehtävänä oli ensi alkuun neuvoa ja tukea rajanylityspaikoille jonottavia maasta pakenevia ihmisiä. Tilanteen rauhoituttua toiminnan painopiste siirrettiin huoltovarmuuden kannalta välttämättömien tarvikkeiden rajanylikulun sujuvoittamiseen. Toukokuusta 2022 alkaen EUAM otti merkittävän roolin maarajoilla Ukrainan maataloustuotteiden viennin edistämiseksi käynnistetyssä EU-hankkeessa. Kymmeniä miljoonia tonneja viljatuotteita odotti kuljetusta. Liikenteen suuntaamista eri maarajan rajanylityspaikkojen välillä järkiperäistettiin. Lisäksi jo vuodenvaihteessa 2022–2023 avattiin kaksi uutta rajanylityspaikkaa Ukrainan-Romanian rajalla ja kaksi lisää on tulossa vuoden 2024 aikana.
Venäläisten sotilaiden sotarikokset saivat laajasti julkisuutta maaliskuusta 2022 alkaen. EUAM sai jo huhtikuussa 2022 lisämandaatin sotarikosten tutkinnan ja syyttämisen tukemiseen. Toiminta käynnistettiin välittömästi. Ukraina onnistui kevään ja syksyn aikana lyömään Venäjän sotajoukot pois laajoilta alueilta Pohjois-, Itä- ja Etelä-Ukrainassa. Infrastruktuuri näillä vapautetuilla alueilla oli usein täysin tuhottu. Osa paikallisista asukkaista oli tehnyt useimmiten joko oman ja läheistensä hengen ja terveyden säilyttääkseen tai jotain etuuksia saavuttaakseen yhteistyötä venäläisten kanssa. Pelättiin, että tämä voi johtaa kansalaisten kostotoimiin. Laki ja järjestys oli tarpeen palauttaa mahdollisimman nopeasti ja kansalaisten perusoikeudet turvattava. EUAM käynnisti alkuvuodesta 2023 toimet vapautettujen ja niiden viereisten alueiden vakauden tukemiseksi. Tämä toiminta sisältää sotarikosten tutkinnan ja syyttämisen tukemisen lisäksi poliisien ja kansalliskaartin henkilöstön kouluttamista esimerkiksi yhteiskunnan vakauteen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvissä asioissa sekä niiden edistämiseksi tarvittavien taitojen, kuten vaativan ensiavun, miinojen ja räjähtämättömien ammusten käsittelyn sekä tarkastuspisteillä toimimisen osalta. Operaatio on järjestänyt näille alueilla toimiville viranomaisille myös merkittävää materiaalitukea.
Olen tehnyt virkauran Suomessa sisäisen turvallisuuden sektorilla ja ollut useita vuosia turvallisuuskomitean jäsen. Siitä huolimatta etenkin resilienssiin liittyvien seikkojen mittakaava Ukrainassa pääsi yllättämään. Meriliikenteen alkuvaiheen täydellinen pysähdys ja myöhemmin merkittävä rajoittuminen sekä siitä aiheutunut kaaos rajanylityspaikoilla oli niistä ensimmäinen. Toinen oli venäläisten tekemien sotarikosten äärimmäisen suuri määrä ja niiden tutkimiseen tarvittavat massiiviset resurssit ja erikoisosaaminen. Kolmantena yllättävänä haasteena tuli eteen hyökkääjän kanssa yhteistyötä tehneiden tai tekemään joutuneiden henkilöiden asianmukaisen kohtelun varmistaminen.
Suomi on varautumisen
suurvalta ja puolustusliiton jäsen. Meillä on käytössä kokonaisturvallisuuden
malli ja yhteiskunnan varautuminen on selkeästi Ukrainaa paremmalla tasolla. Esille
tulevien ongelmien suuruusluokka saattaa kuitenkin yllättää. Logistiikan ongelmiin
on sangen hyvin varauduttu, mutta sotarikosten tutkinnan ja hyökkääjän lukuun
toimivien henkilöiden käsittelystä ei voi sanoa samaa.
Artikkeli on julkaistu Turun Sanomissa 24.2.2024
Itämeri-foorumi järjestetään maanantaina 20.5.2024 Turun yliopistolla. Foorumin teema on The NATO 2024 and Arctic Europe ja sitä on mahdollista seurata myös etäyhteydellä. Tapahtuman ohjelma ja lisätietoa löytyy englanninkieliseltä tapahtumasivulta.
