Uutisia meiltä

20.6.2023 8.23

Itämeri-foorumi toi esille uhkia, mutta myös optimismia lisääntyneen yhteistyön vuoksi

Muuttuva turvallisuusympäristö, infrastruktuurin turvaaminen ja rajat ylittävä rikollisuus olivat keskeiset teemat 15. Itämeri-foorumissa, joka järjestettiin Turussa 16. kesäkuuta. Tapahtumaan voi palata katsomalla nauhoite Youtubessa.

Foorumin ohjelma koostui avauspuheista ja kolmesta paneelikeskustelusta. Ensimmäinen paneeli käsitteli Pohjois-Euroopan muuttuvaa turvallisuusympäristöä, toinen kriittisen infrastruktuurin ja energiahuollon takaamista ja turvaamista ja kolmas rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa.

Paneelien teemat houkuttelivat foorumiin yli 500 osallistujaa, puolet paikan päälle ja puolet online-lähetykseen.

Avauspuheenvuorot ja ensimmäinen paneeli keskittyivät vahvasti Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan ja Venäjän imperialistisen luonteen muuttumattomuuteen. Yleinen mielipide oli se, että emme ole edes puolitoista vuotta kestäneen sodan aikana oppinut tulkitsemaan Venäjää. Venäläinen toisinajattelija ja kirjailija Mikhail Shishkin toi virtuaalitervehdyksessään esille, että Venäjä ei ole käynyt läpi samanlaista puhdistautumista fasismista kuin Saksa toisen maailmansodan jälkeen. Hän korosti, että tavallisille venäläisille hiljaisuus on selviytymisstrategia.

Avauspuheenvuoron pitäjä Artis Pabriks, Northern Europe Policy Centre -keskuksen johtaja, huomautti, että Venäjä ei ole koskaan myöntänyt neuvostoajan rikoksia eikä tunne katumusta tai pode huonoa omatuntoa. Mikäli Venäjä ei voi siis muuttua, emmekä me voi muuttaa Venäjää, tulee meidän siis muuttaa itseämme. Pabriks hahmotteli kaksi keskeistä päämäärää: Meidän tulisi ensinnäkin viedä Venäjältä kyky hyökätä Itämeren alueen maita tai Ukrainaa vastaan ja toiseksi viedä Venäjältä halu hyökätä.

Ministeritason ajatustenvaihtoa. Artis Pabriks, (vas.) toimi Latvian puolustusministerinä 2019 - 2022 ja Charles Clarke UK:n sisäministerinä 2004 - 2006.

Ensimmäisen, Pohjois-Euroopan muuttuvaa turvallisuusympäristöä koskevan paneelin keskiöön nousi luonnollisesti NATOn rooli. Panelistit pitivät erittäin tärkeänä sitä, että NATO vaihtaisi lähestymistapaansa poliittisesta pelotteesta kykyihin perustuvaksi pelotteeksi. Suomen, sekä pitkällä aikavälillä Ruotsin, liittyminen NATOon ei voi tapahtua ilman konkreettisia muutoksia. Tarvetta olisi myös kokonaisvaltaiselle ymmärrykselle siitä, kuinka Arktinen alue ja Itämeren alue muodostavat yhtenäisen kohteen kyberuhille ja konventionaaliselle sodalle.

Kun puolustusasioista puhutaan, on sotilaallinen järjestys paikallaan. Ensimmäisen paneelin puheenjohtaja everstiluutnantti Marko Palokangas antamassa viimeisiä ohjeita ennen keskustelua.

Ukrainan presidentin entinen neuvonantaja Oleksii Arestovych korosti, että Venäjä ei ikinä myöntäisi sen oman toiminnan johtaneen Suomen ja Ruotsin päätökseen hakea NATO-jäsenyyttä. Hän varoitti Venäjän strategiasta, joka perustuu hyökkäyksen kohdistamiseen yhtä valtiota kohtaan kerrallaan, toisin sanoen ”hajota ja voita”. Venäjä haastaisi näin NATOn integriteetin.

Oleksii Arestovych painotti, että Venäjän tapa lukea NATOn itse valitsemaa rajoitettua osallistumista Ukrainan tukemiseen on se, että NATO on liian heikko voittamaan ja liian päättämätön patoamaan Venäjää.

Viestinnällä, kielenkäytöllä ja narratiiveilla on keskeinen asema nykyisessä tilanteessa. On helppoa ajatella Itämeren muuttuneen NATO-mereksi, mutta tämä antaa vääränlaisen kuvan siitä, että tilanne olisi jo ratkaistu. Narratiivien taistossa puolestaan Venäjä on paljon aktiivisempi levittämään omaa näkemystään länsimaiden ulkopuolella.

Yksi Itämeri-foorumin tärkeistä tehtävistä on tarjota mahdollisuus ajatustenvaihtoon ja yhteisten narratiivien luomiseen.

Toisessa paneelissa, joka käsitteli kriittisen infrastruktuurin ja energiahuollon takaamista, korostui vahvasti kansainvälisen yhteistyön merkitys. Kansainvälisten verkostojen rakentaminen hallitusten, akatemian ja teollisuuden välille auttaisi luomaan kollektiivista resilienssiä hybridihyökkäyksiä vastaan.

Vasemmalta oikealle: Hugo Bromley, tutkija Cambridgen yliopistosta, taustoitti Itämeren alueen energiaturvallisuuskysymysten syvempää historiallista kontekstia. Videt R. Norng, everstiluutnantti Naton Liettuassa sijaitsevasta Energiaturvallisuuskeskuksesta, huomautti resurssien niukkuuden tarkoittavan sitä, että valtioiden on määriteltävä niiden kriittinen energiainfrastruktuuri ja osoitettava riittävät resurssit sen turvaamiseen. Tohtori Chris Parry, kontra-amiraali ja tutkija Readingin yliopistosta, korosti maan- ja merenalaisten ”piilopaikkojen” merkitystä kriittisen infrastruktuurin turvaamisessa.

Kaja Tael, (oik.) Viron ilmasto- ja energiapolitiikan suurlähettiläs, toi esille EU:n vähäiselle huomiolle jääneen merkityksen energiaa ja infrastruktuuria koskevassa paneelikeskustelussa.

Kolmas paneeli keskittyi rajat ylittävään rikollisuuden torjumiseen ja tarpeeseen tarjota EU-tasolla sekä johdonmukaista lainsäädäntöä että konkreettista rahallista tukea jäsenvaltioille, jotka ovat joutuneet siirtolaisvirroilla toteutettavan hybridihyökkäyksen kohteiksi. Kyberuhilla puolestaan voidaan horjuttaa taloutta, demokratiaa ja yhteiskuntaa esimerkiksi heikentämällä ihmisten kykyä tai halua käyttää digitaalisia palveluita tai vaarantamalla kriittistä infrastruktuuria.

Panelistit olivat samaa mieltä tarpeesta EU-lainsäädännön monimuotoisuudelle, mutta myönsivät toisaalta yksityisyyttä koskevan lainsäädännön aiheuttavan tiettyjä ongelmia. On kyse siitä, mitä voidaan uhrata turvallisuuden takaamiseksi.

Suomen sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä muistutti, että vaikka EU-mailla on erilaisia verkostoja, on niitä myös rikollisilla. Rikolliset käyttävät hyödyksi eroja esimerkiksi lainsäädännössä ja liiketoimintaympäristössä, mikä korostaa jaetun EU-tason tilannekuvan tärkeyttä. Viron sisäministeriön alivaltiosihteeri Veiko Kommusaar puolestaan ilmaisi huolensa Ukrainan sodanjälkeisestä tilanteesta, jossa valtava määrä aseita jää tarpeettomaksi. Riski niiden päätymisestä rikollisten käsiin on korkea, ja siihen on jotenkin puututtava.

Veiko Kommusaar ja Kirsi Pimiä

EU:n terrorismintorjunnan koordinaattori Ilkka Salmi kertoi EU:ssa viime aikoina toteutettujen terrori-iskujen takan olleen yksittäisiä toimijoita, jotka eivät ole osa järjestäytyneitä komento- ja ohjausrakenteita. Koska iskut ovat olleet irrallisia, se vaikeuttaa terroristien löytämistä ja yhteistyötä iskujen estämiseksi.

Ilkka Salmi

Lisätietoa Itämeri-foorumin ohjelmasta ja puhujista löytyy tapahtuman englanninkielisiltä verkkosivuilta.

Aivan yhtä tärkeää kuin korkealuokkaiset keskustelut, on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ja verkottua.

Palaa otsikoihin