Itämeren ympäristöhaasteet 2000-luvulla
Itämeri on yksi maailman eniten kärsineistä meristä. Maatalous, kalastus ja kalankasvatus yhdistettynä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on johtanut meren saastumiseen ja rehevöitymiseen. BSR Policy Briefing 7/2023 -julkaisussa tehdään katsaus Itämeren ympäristötutkimukseen 2000-luvulla ja tunnistetaan alueen keskeisimmät ympäristöhaasteet.
Aineistohaku tuotti yli 500 artikkelia, jotka luokiteltiin teemoittain. Tarkastelluissa tutkimuksissa saastuminen oli yleisin teema, rehevöityminen toiseksi yleisin ja ilmastonmuutoksen vaikutukset kolmas teema. Tutkimuksen teemat ovat kuitenkin myös muuttuneet ajan myötä.
2000–2005: Itämeren ainutlaatuisuus tunnistetaan
2000-luvun alussa Itämeren alueen ympäristötutkimus lisääntyi ja muuttui laaja-alaisemmaksi. Itämeren ainutlaatuisuus ja ympäristöongelmien vaikeus tunnustettiin. Saasteet, rehevöityminen ja ilmastonmuutos nähtiin keskeisimpinä ongelmina. Rehevöityminen liittyi läheisesti alueen maatalouteen ja kalanviljelyyn.
2006–2010: Ympäristöpolitiikan ja säännösten aika
Vuosina 2006–2010 tehtiin lisää tutkimusta Itämeren alueen yleisistä ympäristöpolitiikoista ja -säännöksistä. Erilaisia toimenpiteitä rehevöitymisen vähentämiseksi tuotiin esiin. Itämeren kaasuputkien rakentaminen meriliikenteen ympäristöriskejä tutkittiin lisää.
2011–2015: Ilmastonmuutoksen tutkimus saavuttaa huippunsa
Vuosina 2011–2015 ympäristötutkimusten kokonaismäärä oli noussut ja ilmastonmuutoksen tutkimus Itämeren alueella saavutti huippunsa. Ilmastonmuutoksen ja rehevöitymisen välistä yhteyttä selvittävä tutkimus lisääntyi, kun uusia ympäristönsuojelustrategioita valmisteltiin. Myös tutkimus kansainvälisen yhteistyön ja järjestöjen roolista ympäristötavoitteiden saavuttamisessa alueella kasvoi.
2016–2020: Mikromuovi ja meriroska nousevat pintaan
Vuosina 2016–2020 tutkittiin Itämeren ympäristöjohtamisen esteitä sekä toimenpiteitä ihmisen aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi. Mikromuovista ja meriroskasta tuli yksi tärkeimmistä tutkimusalueista. Itämeren rehevöitymisen historiasta tehtiin lisää tutkimusta. Mereen upotettujen ammusten aiheuttama saastuminen ja meriliikenteen päästöt olivat kaksi nopeasti kehittyvää tutkimusaluetta.
2021–2023: Tutkimuksen monialaisuus lisääntyy edelleen
Vuosina 2021–2022 ja vuoden 2023 alkupuoliskolla Itämeren alueen ympäristötutkimus jatkui monialaisena ja arvioi erilaisia ihmisen aiheuttamia vaikutuksia. Muoviroskaan liittyvät tutkimukset pysyivät listan kärjessä, samoin mereen upotettujen ammusten riskiarviot. Rehevöitymisen vähentäminen ja siihen liittyvät uudet menetelmät kiinnostivat edelleen.
Kolme suurinta haastetta pysyivät ennallaan
Itämeren haavoittuvuus tunnustettiin laajalti tiedeyhteisössä 2000-luvun alussa. Tarkastellun ajanjakson aikana syntyi uusia tutkimusalueita, esimerkkeinä mikromuovi ja mereen upotettujen ammusten aiheuttamat ongelmat. Kolme suurinta haastetta kuitenkin pysyivät ennallaan: saastuminen, rehevöityminen ja ilmaston lämpenemisen haitalliset vaikutukset. Tieteellisten menetelmien kehittymisen myötä ympäristötutkimukseen syntyy uusia suuntauksia. Monialainen lähestymistapa ympäristötutkimukseen on saamassa aikaisempaakin suuremman jalansijan.
