Itämeren teknisten kunnostustoimien sääntely vaatii maiden yhteistyötä
Centrum Balticum on yhdessä Vahanen Environment Oy:n kanssa laatinut ympäristöministeriölle selvityksen mahdollisuuksista hallita Itämeren sisäisiä ravinnevarastoja.
Kattava selvitys vahvistaa käsitystä siitä kuinka sisäisen kuormituksen hillitsemiseen ei toistaiseksi ole valmiita tai laajassa mittakaavassa käyttökelpoisia työkaluja tai yksityiskohtaista sääntelyä.
Ympäristöministeriöstä kuitenkin todetaan, että pienten mittakaavan kokeiluja ja kehitystyötä on mahdollista edistää rannikon suljetuilla lahdilla.
Suolapulsseja, happikatoa ja rehevöitymistä
Mereen varastoituneet ravinteet, etenkin fosfori, hidastavat meren toipumista rehevöitymisestä. Vaikka kuormitusta on saatu vähennettyä, ilmastonmuutoksen aiheuttama vesien lämpeneminen, pohjien hapettomuus ja sateisuuden lisääntyminen todennäköisesti pahentavat tilannetta.
Vuosikymmeniä jatkuneen ravinnekuormituksen vuoksi fosforia on kertynyt merisedimentteihin. Merisedimentteihin sitoutunut fosfori vapautuu hapettomissa oloissa veteen ja pintakerrokseen sekoittuessaan se edistää rehevöitymistä. Itämeren syvänteiden ja Suomenlahden happikato on suolapulssien harventumisen ja rehevöitymisen takia ennätyksellisen laajaa.
Kunnostustoimet haasteellisia
Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa Itämeren sisäisten ravinnevarastojen nykytilaa, vaikutusta rehevöitymiseen sekä teknisiä kunnostustoimia, joilla voitaisiin nopeuttaa meren toipumista ja hallita ravinnevarastoja. Lisäksi työssä selvitettiin toimien käyttöön liittyvää kansainvälistä ja kansallista lainsäädäntöä.
Centrum Balticumin alaisuudessa toimivan Baltic Area Legal Studies BALEXin oikeudellisen selvityksen mukaan menetelmien käytön luvallisuus punnitaan viime kädessä kansallisella tasolla luvanhakuvaiheessa. Luvan myöntäminen perustuu monen eri tason lainsäädäntöön (kansainvälinen, EU, kansallinen laki) ja yleisiin periaatteisiin, mutta yksityiskohtaista sääntelyä aiheesta ei ole. Luvan myöntämisen kannalta merkityksellisintä on menetelmään liittyvät vaikutukset ympäristölle ja ihmisille.
”Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että menetelmien laillisuus riippuu siitä, toimivatko ne teknisesti. Menetelmien lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä pitää verrata pitkän aikavälin hyötyihin,” sanoo BALEXin toiminnanjohtaja Saara Ilvessalo. Selvityksen tekemiseen osallistuivat BALEXista Ilvessalon lisäksi dosentti Henrik Ringbom ja OTT Brita Bohman.
Selvitys toteuttaa merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaa ja tukee Helcomin ministerikokouksen 2018 julkilausuman toimien toteutusta. Selvityksessä korostetaan, että kunnostustekniikoiden käytön ohjeistusta ja hallintaa kannattaa edistää kansainvälisessä yhteistyössä, Itämerellä Helcomissa.
Lähde: Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriön tiedote luettavissa täällä.
Itämeren sisäisten ravinnevarastojen merkitystä ja vähentämismahdollisuuksia koskeva selvitys
