Itämeren alueen talous ja turvallisuus puhututtivat Itämeri-foorumissa
Kansainvälinen Itämeri-foorumi järjestettiin kymmennen kerran 30. toukokuuta Turun kauppakorkeakoululla. Tapahtuma kokosi yhteen yli 200 eri alojen asiantuntijaa useista eri maista keskustelemaan Itämeren alueen taloudellisesta kehityksestä kainsainvälisen epävarmuuden keskellä. Foorumin aikana aihetta lähestyttiin muun muassa vapaakaupan, ulkomaisten investointien, yrittämisen ja ennakoinnin näkökulmista. Vilkkaan keskustelun ja Laivaston soittokunnan säestämä päivä huipentui illalla Turun kaupungin isännöimään vastaanottoon.
Foorumin alkajaisiksi kuultiin Turun kaupunginjohtajan Aleksi Randellin, Turun yliopiston rehtorin Kalervo Väänäsen sekä Itämeren valtioiden neuvoston sihteeristön puheenjohtaja Maira Moran puheenvuorot. Puheenvuoroissa korostuivat yhteistyön, osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen sekä ihmisten ja ajatusten liikkuvuuden merkitys Itämeren alueelle nyt ja tulevaisuudessa.
Tilaisuuden avauspuheenvuorosta vastasi OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi. Foorumiin teemaan liittyen Kiviniemi korosti, etteivät rajojen sulkeminen, sisäänpäin kääntyminen ja protektionismi ole ratkaisuja Itämeren alueen ongelmiin. Päinvastoin, vapaa kaupankäynti ja liikkuvuus edistävät paitsi talouskasvua, mutta myös alueen turvallisuutta ja vakautta.
Päivän ensimmäinen paneelikeskustelun keynote-puheenvuorossa Liettuan entinen pääministeri Andrius Kubilius nosti esiin perinteisen sotilaallisen puolustuksen vahvistamisen ohella myös tarpeen keksiä uudenlaisia ratkaisuja esimerkiksi kasvavaan yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen. Puheenvuoroa seuranneessa paneelikeskustelussa käytiin eläväistä ajatustenvaihtoa muun muassa Venäjän sotilaallisesta aktivoitumisesta, Itämeren alueen maiden puolustusmenojen riittävästä tasosta, Yhdysvaltojen sitoutumisesta Natoon ja Eurooppaan sekä EU:n tulevaisuudesta.
Vapaakaupan merkitystä pohtineen toisen paneelikeskustelun pääpuheenvuorosta vastasi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Puheenvuorossaan Häkämies muistutti vapaakaupan mukanaan tuomista monista hyödyistä ja kysyi, miten sitä voisi paremmin puolustaa ja edistää nykyisessä asenneilmapiirissä. Näkemys vapaakaupan tärkeydestä Itämeren alueen maille sai vahvistusta paneelikeskustelusta, jonka aikana muistutettiin, että kansainvälisestä tilanteesta huolimatta kaupan vapautumista voidaan edistää EU:n ja Itämeren alueen sisällä huomattavasti.
Kahden yleisistunnon jälkeen Itämeri-foorumi jatkui kahdella rinnakkaissessiolla, joissa Itämeren aluetta tarkasteltiin ulkomaisten investointien houkuttelemisen ja ennakointitutkimuksen näkökulmista. Ulkomaisten investoijien näkökulmasta inhimillinen pääoma, innovaatiot ja markkinoiden koko ovat Itämeren alueen keskeisimpiä vetovoimatekijöitä, kävi ilmi Tukholman kauppakorkeakoulun johtajan Tornbjörn Beckerin johtamassa paneelikeskustelussa. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtajan Juha Kaskisen johtamassa rinnakkaispaneelissa ennakointitieto nähtiin tärkeäksi Itämeren alueen maiden kehityksen kannalta ja korostettiin tarvetta alueen maiden yhteisille ennakointiprosesseille.
Tulevaisuusteema jatkui foorumin päättäneessä istunnossa, jossa tulevaisuudentutkimuksen professorin Markku Wilenius loi katsauksen Itämeren alueen tulevaisuuden näkymiin. Foorumin viimeisestä puheenvuorosta vastasi eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva, joka kiitti Itämeri-foorumia avoimen vuoropuhelun edistämisestä ja muistutti sen olevan keskeinen edellytys keskinäisen yhteisymmärryksen lisäämiseksi Itämeren alueella.
