Euroopan ja Ukrainan tulevaisuus puhutti Eurooppa-foorumissa
Centrum Balticum oli jälleen aktiivisesti mukana Turun Eurooppa-foorumissa. Säätiön johtaja, professori Kari Liuhto keskusteli Pekka Haaviston ja Olli Rehnin kanssa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta uuden kylmän sodan maailmassa. Keskustelun järjesti Paasikivi-säätiö. Centrum Balticum -säätiön järjestämässä tapahtumassa puolestaan keskusteltiin siitä, miten EU:n Itämeri-strategia tukee Ukrainaa Venäjän hyökkäyssodassa. Keskustelussa olivat mukana politiikka-ala Nutrin koordinaattori Elsi Kauppinen, politiikka-ala Innovationin koordinaattori Esa Kokkonen ja politiikka-alojen Ship ja Safe asiantuntija Valtteri Laine.
Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat vaativat huomiota
Paasikivi-seuran keskustelussa Pekka Haavisto totesi, että Suomi tulee aina olemaan Venäjän naapuri ja olemme edelleen se maa, jolta kysytään kokouksissa, mitä Venäjälle kuuluu ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Suomen kannattaa säilyttää tämä tieto ja osaaminen. Kari Liuhto toi esiin kysymyksen Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisista, joita asuu Suomessa noin 40 000. Suomalaiset ovat ehkä liian hyväuskoisia luullessaan, ettei Venäjä käytä näitä ihmisiä hyväksi. Liuhdon mukaan Suomi tehnyt täydellisen käännöksen länteen ja on tärkeä pitää huolta suhteista Yhdysvaltoihin. Myös Venäjä tulee seuraamaan tarkkaan Yhdysvaltojen seuraavien presidentinvaalien tulosta ja sitä, miten se vaikuttaa Yhdysvaltojen tukeen Ukrainalle.
Olli Rehn sanoi, että kova linja Kiinan suhteen yhdistää Yhdysvaltojen puolueita. Yhdysvallat ja Kiina käyvät tietynlaista kylmää sotaa ja on opittava virheistä Venäjän suhteen liittyen siihen, miten toimitaan Kiinan kanssa.
Itämeren alueen strategia auttaa Ukrainaa kohti EU-jäsenyyttä
Itämeri-strategiaa ja Ukrainan tukemista koskevassa keskustelussa todettiin, että strategia haluaa paitsi auttaa nykytilanteessa myös tukea Ukrainan kehitystä kohti EU-jäsenyyttä. Esa Kokkonen kertoi, että Ukrainan liittyminen unioniin on EU:n tavoite ja unioni on ottanut Ukrainan tukemisen yhdeksi uudeksi painopisteeksi. Itämeren alueen mailla on paljon kokemusta EU-jäseneksi liittymisen prosessista ja ne voivat opastaa Ukrainaa sen tiellä kohti jäsenyyttä.
Itämeri-strategian politiikka-alojen (PA) koordinaattorit kertoivat konkreettisesta työstä, jota ne tekevät yhdessä Ukrainan kanssa. Valtteri Laine totesi, että PA Ship on järjestämässä Itämeren alueella koulutusta merenkulkualan opiskelijoille, joiden oppilaitokset Ukrainassa ovat tuhoutuneet. Sodan päätyttyä PA Shipin ja Safen osaamista tarvitaan vesiväylien, opasteiden ja muun merenkulkuun liittyvän infrastruktuurin uudelleen rakentamisessa.
Elsi Kauppinen kertoi, että Ukrainasta Lvivin kaupungin alueelta noin 50 kuntaa laskee jätevetensä Itämereen. Näillä kunnilla ei ole osaamista, eikä välttämättä minkäänlaista jätevedenpuhdistamoa. PA Nutri vie alueelle jätevesiosaamista ja auttaa siten yhteiskuntaa valmistautumaan tulevia EU:n asettamia vaatimuksia varten. Osaaminen ja tieto myös nopeuttavat jälleenrakentamista.
Miten tehdään yhteistyötä sotaa käyvän maan kanssa?
Yhteistyö sotaa käyvän maan kanssa ei ole aina
yksinkertaista. Ukrainan tarpeita ei tiedosteta ja oikeita yhteistyötahoja ja
henkilöitä on vaikea löytää. Kielimuurikin on paikoin esteenä. Ukraina on
jäsenenä EU:n Tonavan alueen makroaluestrategiassa ja sen ansiosta
yhteistyöverkostoja on jo valmiina olemassa. Makroaluestrategioiden välisen
yhteistyön kautta Itämeren alueen strategia pääsee mukaan näihin verkostoihin
ja se helpottaa toimintaa.
Turun Eurooppa-foorumi on vuosittainen poliittisen sesongin avaus, jossa pohditaan Suomen roolia Euroopassa ja Euroopan unionissa. Lisätietoa tapahtumasta: https://europeforum.fi/
