EU-vaaliehdokkaat: Itämeren alue on tärkeä osa Euroopan unionia
Centrum Balticumin järjestämässä EU-vaalikeskustelussa pohdittiin Itämeren alueen tulevaisuutta, ilmastopolitiikkaa, EU:n puolustusyhteistyötä ja maahanmuuttoa. Vilkkaassa keskustelussa oli mukana edustajat seitsemästä suurimmasta puolueesta. Puheenjohtajana toimi Henrik Lax.
Itämeren alue nähtiin modernin yhteiskunnan mallina ja siten tärkeänä osana unionia. Alueella on kehitetty paljon meren suojeluun liittyviä innovaatioita ja se antaa mahdollisuuden toimia alan edelläkävijänä niin unionissa kuin koko maailmassa. Itämeren alueen geopoliittinen merkitys on kasvussa ja Itämeri-yhteistyö voisi olla keino integroida Venäjä yhteistyöhön koko EU:n kanssa. RKP:n Ida Schauman totesi, että maiden pienempinä liittoumina tehtävän yhteistyön lisääntyminen ei ole hyvä kehityssuunta, sillä blokkiutuminen ei palvele eurooppalaisten kansalaisten etua. Yhteistyö on Euroopan unionin lähtökohta ja sitä täytyy tehdä koko unionin laajuisesti.
EU ei voi eristäytyä ilmastonmuutostyöstä
Ehdokkaat olivat erimielisiä siitä, mitkä ovat oikeat ja tehokkaimmat keinot hillitä ilmastonmuutosta. Keskustelussa mainittiin teknologiset ratkaisut, hiilipörssi, päästökauppa, hiilen pohjahinta, kulutuksen ohjaus verotuksen avulla, hiilen sitomisen tehostaminen, ydinvoima, kehityspolitiikka ja naisten koulutus. Syyttävä sormi osoittaa usein Kiinan ja Intian suuntaan, mutta Vihreiden Heidi Hautala muistutti, että eurooppalainen hiilijalanjälki on suuri ja osin ulkoistettu esimerkiksi Aasiaan. Yksikään EU-maa ei ole saavuttanut asettamiaan päästövähennyksiä, joten unioni ei voi eristäytyä ilmastonmuutostyöstä. SDP:n Miapetra Kumpula-Natri huomautti, että EU:n alueella päästöt on kuitenkin saatu vähenemään, vaikka talous on samalla kasvanut. EU-maat muodostavat 20 % osuuden maailmantaloudesta ja sillä on voimaa vaatia ilmastotekoja myös kansainvälisiltä yrityksiltä.
Mikä ratkaisuksi maahanmuuttokysymyksessä?
Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset jakoivat mielipiteitä. Perussuomalaisten Arto Luukkasen mukaan EU tarvitsee kansallisvaltioita ja kansallinen rajavalvonta on maahanmuuton kontrolloinnin kannalta kaikkein olennaisinta. Kokoomuksen Petri Sarvamaa puolestaan esitti, että kansallisvaltio ei ole ratkaisu, vaan EU:n ulkorajaa pitäisi valvoa yhdessä. Keskustan Annina Ruottu totesi, että ilmastonmuutos tulee lisäämään maahanmuuttoa ja ihmisiä tulisi auttaa jo heidän omassa maassaan. Myös Vasemmistoliiton Jaakko Lindfors nosti esiin ilmastonmuutoksen, joka hänen mukaansa on eriarvoisuuden lisääntymisen ohella unionin suurin turvallisuusuhka. Suurin osa ehdokkaista kannatti EU:n yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikanhakupolitiikkaa ja sitä, että maahanmuuttoon liittyvät ongelmat ratkaistaan yhdessä.
Euroopan unionin ja Euroopan parlamentin kautta vaikutetaan olennaisesti Suomen tulevaisuuteen. EU on yhtä kuin jäsenvaltiot haluavat sen olevan. Ehdokkaat jakoivatkin toiveen siitä, että erityisesti nuoret aktivoituisivat äänestämään ja toimimaan sitä kautta itselleen tärkeiden asioiden puolesta.
