Energiatehokkuus vahvasti esillä Itämeri-foorumissa
"Säästetty energia on parasta energiaa", kuultiin monen suusta Turussa 16.6.
pidetyssä Itämeri-foorumissa. Energiatehokkuuden lisäksi muita teemoja olivat energiariippuvuus Venäjään
ja sen vähentäminen, siirtymäkauden haasteet, energiatuotannon uudet
vaihtoehdot ja Itämeren alueen yhteistyön lisääminen.
Muun Euroopan tavoin on Itämeren alueenkin sopeuduttava energiamarkkinoiden murrokseen. Venäjä on ollut EU:n suurin fossiilisten polttoaineiden tuoja, ja kun energian tuonti Venäjältä supistuu pakotteiden takia, se jättää Itämeren alueen maille kolme vaihtoehtoa: energiansäästö, uusiutuvat energialähteet ja fossiilisten polttoaineiden tuonti Euroopan ulkopuolelta. Koska jatkuva riippuvuus fossiilisista polttoaineista ei ole kestävä ratkaisu, jäljelle jää vain kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa. Muutokseen ei kuitenkaan tarvitse lähteä alkutekijöistä, vaan valmistelutoimet on jo tehty. Euroopan unioni on jo aloittanut energiavallankumouksen käynnistämällä Green Dealin eli vihreän kehityksen ohjelman vuonna 2019. Euroopan komissio on puolestaan nyt toukokuussa lanseerannut REPowerEU-suunnitelman, jolla vähennetään nopeasti riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista vauhdittamalla puhdasta siirtymää ja yhdistämällä voimat kestävämmän energiajärjestelmän aikaansaamiseksi. Itämeri-foorumin puhujat vahvistivat, että Green Deal on otettu vastaan suurella vakavuudella, jopa ilman Venäjän sodan aiheuttamaa lisäpainetta. Europarlamentaarikko ja entinen ympäristöministeri Ville Niinistö sanoi avauspuheessaan, että EU:n politiikassa on tehty historiallinen askel, kun ympäristö-, talous- ja turvallisuuspolitiikka on sulautunut yhteen Green Dealissa. Niinistö halusi nähdä enemmän investointeja eurooppalaisiin uusiutuviin energiamuotoihin ja varoitti siitä, että pelkän siirtymäkauden ratkaisujen rahoittaminen lukitsee meidät pitkälle tulevaisuuteen. EU:n energiakomissaari Kadri Simson jakoi saman huolen. Hän vaati myös lisää poliittisia toimenpiteitä Itämeren maissa energiatehokkuuden edistämiseksi. Erityisen ongelmallista tällä alueella on valtava energiatehoton rakennuskanta.
Itämeren alueen yhteistyö on menestyksen avain
Kuten monet muutkin
puhujat, myös energiakomissaari Kadri Simson totesi, että Itämeren alueella on suuret
mahdollisuudet hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Uusien energialähteiden
käytössä Pohjoismaat ja Baltian maat sijoittuvat korkealle. Johtaja Petri
Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta muistutti, että yritysten näkökulmasta
Green Deal on mahdollisuus eikä uhka. Itämeren alue on hyvin valmistautunut ja
pitkät yhteistyöperinteet ovat etu. Hyviä esimerkkejä yhteistyöstä ovat Baltian
alueen merituulivoimaverkko, Balticconnector-kaasuputki ja nyt viimeisimpänä
Suomen ja Viron yhteistyö LNG-terminaalilaivan kanssa. Energiamarkkinoiden
nopea murros vaatii pieniltä mailta yhteistyökykyä, valmiutta tehdä yhteisiä
investointeja ja luoda kumppanuuksia. Kuten Viron talous- ja
viestintäministeriön apulaispääsihteeri Timo Tatar totesi: ”yhdessä pärjäämme,
erillään kukistumme”.
Mikä on oikea kysymys?
Yhteistyötä ja solidaarisuutta tullaan tarvitsemaan tulevana talvena. Johtaja Aleksandra Gawlikowska-Fyk Forum Energiistä ja johtaja Jurgita Šilinskaité-Venslovienè Klaipeda LNG:stä ilmaisivat molemmat huolensa tulevan talven energiakriisistä ja energian hinnan noususta. Ennen kuin kestävämmän energiajärjestelmän luomiseksi tehtävät innovaatiot ja käytänteet tuovat helpotusta, energiatilanne tulee olemaan todella vaikea. Kaikki Itämeren alueet eivät ole samanlaisessa asemassa, ja siksi Gawlikovska-Fyk piti tärkeänä sitä, että heikompia maita autetaan. Šilinskaité-Venslovienè korosti energiajärjestelmien monimuotoisuuden merkitystä hintaheilahtelujen tasapainottamisessa. Energian hinnan nousu vaikuttaa väistämättä kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin. Tilanteen ymmärtämiseksi ja hyväksymiseksi olisi tärkeää, että kansalaiset tietäisivät miksi ja miten Green Deal ja REPowerEU vaikuttavat tavallisten ihmisten elämään. Kansalaisten on myös tiedostettava, että toimimattomuus tuottaa myös kustannuksia. Tämä on viesti, jota myös europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen korosti päätöspuheessaan. Hän kyseenalaisti päätöksentekijöiden useimmiten esittämän kysymyksen: ”mistä siihen löytyvät varat?”. Oikea kysymys on ”Mitä toimimatta jättäminen maksaa?”. Venäjän aloittaman sodan rinnalla ympäristöasiat tuntuvat helposti sekundaarisilta. Mutta kuinka traaginen sota onkin, se päättyy jonakin päivänä. Ympäristökriisi - ilmastonmuutos, kemikalisoituminen, luontokato ym. – ei lopu, eikä ympäristökriisin kanssa voi neuvotella. Jos emme toimi nyt, mikä on sen hinta tulevaisuudessa?
Tunnelmia ja mietteitä Itämeri-foorumista tällä videolla.