Centrum Balticum mukana selvittämässä Itämeren ravinnevarastojen vaikutusta rehevöitymiseen
Ympäristöministeriö teettää selvityksen Itämeren sisäisistä ravinnevarastoista ja niiden vaikutuksista rehevöitymiseen. Centrum Balticumin yhteydessä toimivan Baltic Area Legal Studies BALEXin asiantuntijat tarkastelevat kunnostusmenetelmien käyttöönottamiseen vaikuttavia politiikkoja, lainsäädäntöä, kansainvälisiä sopimuksia ja institutionaalisia kysymyksiä.
Itämeren alueen
oikeustieteellisiä kysymyksiä käsittelevä osaamiskeskus BALEXin
toiminnanjohtaja Saara Ilvessalon mukaan selvitykselle on tarvetta,
sillä säännöstöä ei ole sisäisten ravinnevarastojen näkökulmasta aiemmin
tutkittu. Ilvessalon lisäksi aihetta tutkivat apulaisprofessori Henrik Ringbom sekä oikeustieteen tohtori Brita Bohman.
”Erilaisiin kunnostusmenetelmiin vaikuttaa monia sääntöjä, jotka on kuitenkin aikoinaan kirjoitettu kokonaan eri tarkoitukseen. Siksi sisäisiin ravintovarastoihin liittyvää ympäristölainsäädäntöä on tulkittava uudessa valossa”, Ilvessalo kertoo.
Selvitys tuottaa tietoa erityisesti päätöksentekijöille ja kunnostustoimien toteuttajille. Koska nimenomaisesti ravinnevarastoihin vaikuttavia toimenpiteitä koskevia lakeja ei ole, BALEX selvittää, mukautuuko olemassa oleva oikeudellinen kehys kyseisiin toimiin ylipäätään vai onko niitä hallinnoitava yleistasoisempien ympäristöoikeuden periaatteiden avulla.
Ulkoisen kuormituksen leikkaaminen on ensisijainen tehtävä
Sisäisillä ravinnevarastoilla tarkoitetaan mereen joutuneita ravinteita, jotka liiallisen kuormituksen ja merenpohjan hapettomuuden vuoksi eivät sitoudu pohjasedimenttiin vaan rehevöittävät merta.
Vihreän langan haastattelema ympäristöministeriön ympäristöneuvos Maria Laamanen korostaa kuitenkin, että vaikka puhutaan sisäisestä kuormituksesta, maalta mereen tuleva kuormitus on rehevöitymisen ja varastoituneiden ravinteiden tärkein syy. Siksi ulkoisen kuormituksen leikkaaminen on ensisijainen tehtävä.
”Helppoja ratkaisuja sisäisiin ravinnevarantoihin puuttumiseen ei ole, mutta nyt on tarpeen selvittää missä mennään”, painottaa Laamanen.
Selvitys auttaa toteuttamaan Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaa, jonka tavoite on Itämeren hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Uusia keinoja rehevöitymisen hillitsemiseksi tarvitaan, koska ilmaston lämpeneminen ja sadeolojen muuttuminen vaikeuttavat tavoitteen saavuttamista.
Selvitys valmistuu alkuvuodesta 2018.
Lisätietoja BALEXista: toiminnanjohtaja Saara Ilvessalo, 040-0809822, saara.ilvessalo@centrumbalticum.org
Lisätietoja projektista: Ympäristöneuvos Maria Laamanen, p. 02952 50359, etunimi.sukunimi@ym.fi
Ylitarkastaja Sanni Turunen, p. 02952 50068, etunimi.j.sukunimi@ym.fi
