BSR Policy Briefing: Baltian maiden kauppa- ja investointiympäristö
Baltian maat – Viro, Latvia ja Liettua – ovat navigoineet viime vuosina monimutkaisessa taloudellisessa ympäristössä, jolle ominaisia piirteitä ovat merkittävät ulkoiset häiriöt ja kehittyvä kaupan dynamiikka. Viimeisin BSR Policy Briefing -sarjan julkaisumme, professori Alari Purjun artikkeli Recent trends in international trade and investments of the Baltic states syventyy näiden maiden kansainvälisen kaupan ja investointien kehitykseen, korostaen niiden taloudellista kestävyyttä ja globaalien haasteiden aiheuttamia strategisia muutoksia.
Taloudellinen kasvu ja ulkoiset häiriöt
Vuodet 2019–2023 ovat olleet erityisen tapahtumarikkaita Baltian maille. Covid-19-pandemia aiheutti merkittävän talouden laskun, mutta Baltian taloudet osoittivat huomattavaa kestokykyä, elpyen nopeasti vuonna 2021. Kasvu jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 heikensi taloussuhteita Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa, mikä vaikutti Baltian maiden talouksiin ja erityisesti Viroon.
BKT-dynamiikka
Baltian maiden talouskasvu oli nopeaa vuoteen 2019 asti sekä kotimaisen että ulkoisen kysynnän ansiosta. Pandemia ja Ukrainan sota kuitenkin häiritsivät kasvua. Haasteista huolimatta Baltian maiden BKT asukasta kohti lähestyi EU27:n keskiarvoa vuoteen 2020 asti. Tämä suuntaus kuitenkin katkesi vuosiksi 2021–2023.
Tavaroiden ja palveluiden kansainvälinen kauppa
Baltian maat ovat vuosien saatossa saaneet lisää kauppakumppaneita ja samalla Pohjoismaiden kanssa käytävä kauppa on vähentynyt. Puunjalostusteollisuus on edelleen hallitseva sektori, ja puutuotteiden vienti merkittävää. Lisäksi elintarviketeollisuus on integroitunut alueellisesti, erityisesti Puolan kanssa, mikä heijastaa syvempiä taloudellisia siteitä alueella.
Palveluvienti ja sen vaikuttava kasvu ovat olleet Baltian maiden valopilkku. Keskeisiä sektoreita ovat televiestintä, yrityskonsultointi ja rahoituspalvelut. Tavaroihin liittyvien palveluiden ja immateriaalioikeusmaksujen suhteellisen alhainen arvo viittaa kuitenkin siihen, että palvelusektorilla on vielä kehittämisen varaa.
Suorat ulkomaiset investoinnit ovat kasvaneet
Sekä Baltian maihin että Baltian maista ulospäin suuntautuvat suorat ulkomaiset sijoitukset (FDI) ovat kasvaneet ja merkittäviä investointeja on tullut erityisesti Pohjoismaista ja rahoituskeskuksista. Rahoitus- ja vakuutustoiminta ovat hallitsevia FDI-sektoreita Virossa ja Liettuassa, kun taas Latviassa ammatilliset, tieteelliset ja tekniset toiminnot ovat merkittävässä roolissa.
Kauppa Venäjän ja naapurimaiden kanssa
Venäjää ja Valko-Venäjää vastaan asetetut pakotteet ovat vähentäneet merkittävästi kauppaa ja erityisesti öljyn ja maakaasun tuontia. Osa kaupallisista toimista on siirtynyt naapurimaihin, kuten Kazakstaniin ja Armeniaan, mikä heijastaa Baltian maiden sopeutumiskykyä ylläpitää kaupankäyntiä geopoliittisista haasteista huolimatta.
Politiikkasuositukset
Vakaan hintatason ylläpitäminen on ratkaisevan tärkeää Baltian talouksien kilpailukyvylle, mikä korostaa fiskaalisen kurin merkitystä inflaatiopaineiden rajoittamiseksi. Baltian maiden talouksien yhdentymistä tukevat lisääntyneet suorat ulkomaiset investoinnit (FDI) sekä alueellinen kauppa. Pystyäkseen vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin Euroopan taloudellisen ja poliittisen ympäristön kehittyessä, kattava analyysi ja strateginen päätöksenteko ovat Baltian maissa olennaisessa osassa.
