Baltic Rim Economies: Suomi ja Ruotsi tekevät yhteistyötä kriisinkestävän yhteiskunnan puolesta
Suomi ja Ruotsi ovat tehneet pitkään yhteistyötä siviilivalmiuden parantamiseksi ja pohjoismaisia yhteiskuntia pidetään yleensä melko kriisinkestävinä. Baltic Rim Economies -julkaisun viimeisin numero keskittyi Suomen ja Ruotsin välisiin suhteisiin ja julkaisussa tarkasteltiin myös valmiusteemaa eri näkökulmista.
Suomen ja Ruotsin yhteistyö testissä
Carl Marklund toteaa artikkelissaan, että Suomen ja Ruotsin taloudet ovat suhteellisen samanlaiset, molemmat ovat vahvasti riippuvaisia vientiteollisuudesta ja ne ovat sitoutuneet yleisesti ottaen samankaltaisiin poliittisiin arvoihin. Onkin selvää, että Suomi ja Ruotsi voivat hyötyä yhteistyön jatkamisesta merkittävästi.
Naton kaltaiset areenat tulevat jatkossa toimimaan Suomen ja Ruotsin yhteistyön koealustoina. Uusi tilanne herättää kysymyksen siitä, miten Suomen ja Ruotsin kahdenväliset yhteydet kehittyvät lähitulevaisuudessa. Kriisit aiheuttavat herkästi jännitteitä ja eroja. Siksi on erityisen mielenkiintoista seurata, kuinka naapurukset käsittelevät edessä olevat haasteet, Marklund sanoo.
Poliisiviranomaiset tekevät yhteistyötä kaikilla tasoilla
Pohjoismaiden poliisiviranomaiset ovat tehneet yhteistyötä rikosten ehkäisyssä vuosikymmenien ajan, poliisijohtaja Hannele Taavila kirjoittaa artikkelissaan. Suomen ja Ruotsin poliiseilla on jo mahdollisuus seurata epäiltyä yli kansallisten maarajojen. Seurantaa tekevillä virkamiehillä on myös oikeus pidättää epäilty. Lisäksi Suomi ja Ruotsi voivat järjestää yhteisiä operaatioita esimerkiksi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja rikollisuuden torjumiseksi.
Lisäksi Suomen ja Ruotsin viranomaiset voivat auttaa toisiaan suurtapahtumissa, katastrofeissa ja vakavissa onnettomuuksissa, Taavila kertoo. Poliisiyhteistyön syventäminen kahden maan välillä tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa.
Hannele Taavila: Deepening police cooperation between Finland and Sweden
Itämeren alueen yhteistyö kriisinkestävyyden parantamisessa
Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kertoo artikkelissaan Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) roolista. Sen toiminnan merkitys on kasvanut Itämeren alueen rajusti muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vahvistanut CBSS:n jäsenmaiden tarvetta tehdä yhteistyötä kansalaisten resilienssin ja alueellisen valmiuden lisäämiseksi ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Suomen puheenjohtajuuskaudella (heinäkuu 2023 – kesäkuu 2024) keskitytään kansalaisten turvallisuustietoisuuden, kriisinkestävyyden ja oman valmiuden vahvistamiseen, Kohvakka kertoo.
Kimmo Kohvakka: Collaboration within the civil protection between the Nordic Countries
Baltic Rim Economies 3/2023: Focus on the relations between Finland and Sweden
