Baltic Rim Economies: Suomen ja Ruotsin välinen alue- ja kaupunkiyhteistyö on vilkasta

Suomi ja Ruotsi ovat tehneet pitkään yhteistyötä myös alueiden ja kaupunkien tasolla. Tämä yhteistyö on hyödyttänyt molempia maita ja edistänyt taloudellista kehitystä, kulttuurivaihtoa ja kestävyyttä. Baltic Rim Economies -julkaisussa kerrotaan monista erilaisista yhteistyön muodoista.

Uumajalla ja Vaasalla on yhteinen visio

Uumajan ja Vaasan kaupungit sijaitsevat Merenkurkun alueella. Hans Lindberg ja Tomas Häyry kirjoittavat, että kaupungit omistavat jo yhteisen satamayhtiön ja laivayhtiön. Kaupungit ovat tehneet strategisen sopimuksen ja pyrkivät ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita yhdessä. Uumajan ja Vaasan kaupungit näkevät, että niiden on yhdistettävä voimansa, jotta alueelle saadaan houkuteltua uusia osaajia ja innovatiivinen ilmapiiri vahvistuu.

Hans Lindberg & Tomas Häyry: Limitless possibilities in a sustainable growing region

Haaparanta ja Tornio: Yhteistyö on osa paikallista perinnettä

Haaparannan ja Tornion kaupunkien välinen yhteistyö juontaa juurensa vuoteen 1987, jolloin perustava sopimus allekirjoitettiin. Jukka Kujala ja Roger Danell kertovat artikkelissaan, että epävirallista yhteistyötä oli jo 1960-luvulta lähtien. Kaupunkien asukkaat ylittävät maiden rajan päivittäin työn, koulutuksen, ostosten, perheen tapaamisten ja vapaa-ajan harrastusten vuoksi. Rajanylityksiä on vuosittain yli 14 miljoonaa.

Tiiviin yhteistyön konkreettisia esimerkkejä ovat yhteinen jätevedenpuhdistuslaitos sekä päiväkotisopimus, jonka mukaan kummankin kaupungin vanhemmat voivat ilmoittaa lapsensa naapurikaupungin päiväkotiin. Jatkuva vuorovaikutus kaupunginhallitusten ja -valtuustojen sekä yhteistyölautakunnan välillä vahvistaa kaupunkien välistä liittoa.

Jukka Kujala & Roger Danell: Haparanda and Tornio – cross border cooperation

Pohjoismaisen saariston ristiriitaiset mahdollisuudet

Annastina Sarlin kertoo Ruotsin ja Suomen saaristoalueiden olosuhteista, jotka saattavat olla osin yllättäviä.

Ensimmäinen tekijä on matka- ja kuljetuskustannukset, jotka vaikuttavat saariston asukkaiden päivittäiseen elämään. Merikuljetukset saaristossa ovat huomattavasti kalliimpia ja vievät enemmän aikaa mantereella tapahtuvaan kuljetukseen verrattuna. Siksi infrastruktuuri ja yhteydet ovat elintärkeitä, jotta ympärivuotinen asuminen ja yrittäminen saaristossa on mahdollista.

Toinen tekijä on suuret kausivaihtelut. Saaristossa voi olla kesäkuukausina jopa hämmästyttävät 550 vierailijaa asukasta kohti. Lukua voi verrata esimerkiksi Venetsiaan, jossa käy 21 vierailijaa asukasta kohti.

Kolmas tekijä on "skitsotoppinen" kuvio, joka johtuu kausivaihtelusta. Suuri kävijämäärä luo ison paineen infrastruktuurille, vesivarojen riittävyydelle ja muille ympäristö- ja sosiaalisille tekijöille.

Neljäs tekijä on Itämeren saaristoalueiden suuri potentiaali ja niiden mahdollisuus muuttaa se kestävämmäksi matkailuliiketoiminnaksi. Sekä Suomessa että Ruotsissa on jo useita toimijoita, jotka työskentelevät asian parissa. Avainsana on yhteistyö.

Annastina Sarlin: Paradoxical potentials in the Nordic archipelago

Palaa otsikoihin