Baltic Rim Economies: Saksa on uudessa ja epävarmassa tilanteessa
Saksan liittokansleri Olaf Scholzin johtama SDP:n, vihreiden ja liberaalien hallituskoalitio kaatui marraskuussa 2024 erimielisyyksiin talouskysymyksissä. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022, Scholz totesi tämän olevan käännekohta Euroopan turvallisuustilanteeseen ja samalla Saksan turvallisuus- ja ulkopolitiikkaan. Lopulta juuri Ukrainan rahalliseen ja sotilaalliseen tukemiseen liittyvät erimielisyydet olivat yksi johtavista syistä Saksan hallituksen kaatumisen takana. Viimeisin Baltic Rim Economies -julkaisu käsittelee muun muassa 23. helmikuuta pidettäviä liittopäivävaaleja, Saksan taloutta, sekä Saksan roolia Itämerellä.
Viekö venäjämielisyys SDP:ltä hallituspaikan?
Sarah Kirchberger keskittyy artikkelissaan SDP:n, eli nykyisen liittokansleri Olaf Scholzin puolueen politiikkaan ja tulevaisuuteen. Hän toteaa SDP:n jo pitkään sivuuttaneen sen venäjäpolitiikkaan kohdistuneen kritiikin. Scholzin viivyttely ja epäselvyys Ukrainan tukemisessa on nähty yrityksenä sovitella SDP:n sisäisiä ja hallituspuolueiden välisiä näkemyseroja. Kirchbergerin mukaan on epävarmaa, pääseekö SDP osaksi uutta hallitusta, mutta ennenaikaiset vaalit ovat joka tapauksessa tervetullut mahdollisuus muuttaa Saksan ulkopolitiikan suuntaa.
Sarah Kirchberger: Scholz out: a new hope for ‘Zeitenwende’?
Kristillisdemokraattien tärkeä rooli
Tuomas Iso-Markku kirjoittaa artikkelissaan Saksan kristillisdemokraattisen CDU:n ja sen baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n tärkeästä roolista tulevissa vaaleissa. Puolue johtaa kannatuskyselyjä ja on hyvin todennäköinen vaihtoehto johtamaan seuraavaa hallitusta. Laitaoikeiston ja -vasemmiston nousu on kuitenkin pakottanut puolueen miettimään uudestaan profiiliaan ja puolueen liittokansleriehdokas Friedrich Merz onkin tietoisesti ohjannut puoluetta oikealle erityisesti maahanmuuttokysymysten osalta. Iso-Markku kirjoittaa, että mahdollisen vaalivoiton jälkeen puolueen on luultavasti tehtävä kompromisseja hallituksen muodostamisessa ja jopa muodostettava hallitus päävastustajaksi nimetyn, vihreiden, kanssa.
Tuomas Iso-Markku: CDU/CSU role in a changing party system
Laitaoikeiston ja -vasemmiston nousu
Arvid Jurjaks keskittyy artikkelissaan laitaoikeiston ja -vasemmiston nousuun Saksassa. Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD), joka tunnetaan sen radikaaleista näkemyksistä erityisesti maahanmuuttokysymyksissä, on vakiinnuttanut paikkansa Saksan poliittisessa järjestelmässä. Se on pakottanut isoja, perinteisempiä puolueita muuttamaan profiiliaan pitääkseen enemmän oikealle suuntautuvat äänestäjät riveissään. Samaan aikaan laitavasemmistossa on kohisten noussut Sahra Wagenknechtin BSW-puolue, joka tunnetaan erityisesti kriittisestä suhtautumisestaan Ukrainan tukemiseen. Näiden puolueiden kannatuksen nousu ja menestys alueellisissa vaaleissa osoittaa Saksan olevan siirtymässä kohti pirstaloitunutta puoluejärjestelmää, jossa yhä useampi puolue saa paikkoja parlamenttiin. Jurjaksin mukaan uusien puolueiden nousu lisää epävarmuutta vaaleihin, mikä asettaa Saksan uuteen ja vieraaseen tilanteeseen.
Arvid Jurjaks: Uncertain snap elections as new parties rise
Saksan ennenaikaiset liittopäivävaalit ovat mielenkiintoiset ja tärkeät monestakin syystä. Vaalien tuloksella on vaikutusta Saksan talouden sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaan, Ukrainan tilanteeseen sekä laajemmin Euroopan turvallisuustilanteeseen.
Muun muassa näistä aiheista voi lukea lisää Baltic Rim Economies 4/2024-julkaisun artikkeleista.
Liity postituslistalle ja tilaa Baltic Rim Economies
