Banneri Meistä

Uutisia meiltä

7.11.2023 14.14

Baltic Rim Economies: Kahdenvälinen puolustusyhteistyö on yhä tärkeämpää

Suomen ja Ruotsin välisellä puolustusyhteistyöllä on pitkä historia. Parin viime vuoden aikana yhteistyöstä on tullut entistä tärkeämpää. Viimeisimmässä Baltic Rim Economies -julkaisussa käsiteltiin kahdenvälisen yhteistyön sekä laajemman pohjoismaisen yhteistyön tilaa ja tulevaisuutta.

Yhteistyö vahvistaa Naton puolustusta

Suomella ja Ruotsilla on ratkaistavanaan yhteisiä sotilaallisia strategisia ja operatiivisia ongelmia, Micael Bydén toteaa. Tiiviillä puolustusyhteistyöllä Ruotsi ja Suomi kynnystä aseelliseen hyökkäykseen yhtä tai molempia maita vastaan. Tällä yhteistyöllä on poliittista merkitystä ja se osoittaa sitoutumisen alueelliseen turvallisuuteen ja vakauteen. Se myös rakentaa luottamusta naapurimaiden ja liittolaisten keskuudessa ja vahvistaa Naton yleistä puolustusasemaa.

Nykyisessä ja tulevassa turvallisuusympäristössä yhteistyö samanhenkisten kumppaneiden kanssa on yhä tärkeämpää, Bydén sanoo. Pohjois-Eurooppa, joka kattaa pohjoisimmat alueet, Pohjois-Atlantin ja Itämeren alueen nähdään yhtenä strategisena kokonaisuutena. Tämä näkökulma edellyttää tiivistä yhteistyötä Pohjoismaiden ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa, mukaan lukien Baltian maat, Yhdysvallat ja Joint Expeditionary Force (JEF).

Micael Bydén: A strong Swedish-Finnish defence cooperation

Nato ei ole vastaus kaikkiin kysymyksiin

Pär Stenbäck kiinnittää huomiota Ruotsin Nato-jäsenyyden varmistumisen jälkeiseen aikaan. Silloin sekä Suomi että Ruotsi integroituvat täysin allianssin rakenteisiin ja muodostavat yhteisen tilan kaikessa sotilaallisessa suunnittelussa. Onko kahdenvälisille aloitteille sen jälkeen vielä tilaa? Stenbäckin mielestä pitäisi olla, koska Nato ei ole vastaus kaikkiin Suomen ja Ruotsin turvallisuuden kannalta oleellisiin kysymyksiin.

Suomen ja Ruotsin onnistunut puolustusyhteistyö vaatii jonkin verran ulkopoliittista koordinaatiota, Stenbäck kirjoittaa. Tämä asia tulee esille, kun Ruotsin Nato-jäsenyys varmistuu. On järkevää, että neuvottelemme yhtenäisinä sekä EU:ssa että Natossa. Myös Norjan olisi syytä olla mukana tällaisissa neuvotteluissa – pohjoinen yhteistyö tiivistyy, kun kaikki kolme maata ovat saman allianssin jäseniä.

Pär Stenbäck: Entering a new phase

Sekä kahdenvälistä että pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan

Myös Peter Stenlund nostaa esiin tarpeen tiiviiseen vuoropuheluun ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, Nato-jäsenyydestä riippumatta. Molempien maiden on harkittava rooliaan allianssissa. Yksi edessä olevista haasteista on tasapainoilu Euroopan ja USA:n välillä ottaen huomioon poliittiset riskit sekä USA:ssa että EU:ssa.

Pohjoismaista yhteistyötä sekä Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä yhteistyötä täytyy edelleen syventää samalla kun työskennellään vahvemman EU:n puolesta ja hyödynnetään Yhdysvaltojen poliittinen tilanne, Stenlund sanoo. Toimitusvarmuutta, transatlanttista yhteistyötä ja EU:ta täytyy vahvistaa sekä Pohjoismaiden kesken että kahdenvälisesti naapureiden välillä.

Peter Stenlund: Closer than ever – there are more steps to take

Suomen ja Ruotsin lähtökohdat ovat erilaiset

Magnus Christianssonin mukaan Suomi ja Ruotsi näyttävät kulkevan käsi kädessä monikansallisen puolustusyhteistyön trendin mukana. Nato-jäsenyyden hakuprosessissa on kuitenkin Ruotsin ja Suomen välillä huomattavia eroja.

Christiansson vertaa Suomen ja Ruotsin prosesseja satuun Kolme pientä porsasta. Suomen osalta prosessi kohti Nato-jäsenyyttä alkoi jo vuonna 1995, kun maa sai EU-jäsenyyden ja julisti Nato-option. Nuorin porsas (Ruotsi), jolla ei ole vahvaa puolustusta ja liittoumia, pelkää isoa pahaa sutta ja tekee tiiviimpää yhteistyötä hieman realistisemman ja taitavamman keskimmäisen porsaan (Suomi) kanssa. Helmikuun 24. päivän jälkeen nopean riskiarvioinnin seurauksena keskimmäinen porsas raahaa pienimmän porsaan isoimman porsaan (NATO) luo, joka on rakentanut yhdessä 29 muun porsaan kanssa tukevamman talon.

Magnus Christiansson: Sweden in NATO

Baltic Rim Economies 3/2023: Focus on the relations between Finland and Sweden


Palaa otsikoihin



LOGO text suuri