Ympäristöturvallisuus merkittävässä roolissa Suomenlahden merivartioston toiminnassa

Pulloposti 29
Risto Jääskeläinen
Komentaja
Kommodori
Suomenlahden merivartiosto

Suomenlahden merivartiosto vastaa Rajavartiolaitoksen lakisääteisistä tehtävistä vastuualueellaan, joka ulottuu Hangon tasalta Itäiselle Suomenlahdelle Suomen ja Venäjän väliselle merirajalle. Merivartioston ydintehtäviä ovat rajaturvallisuuden ja merellisen turvallisuuden tehtävät. Tämän lisäksi merivartiosto osallistuu sotilaalliseen maanpuolustukseen. Rajaturvallisuuden tehtäväkenttään sisältyvät rajatarkastukset rajanylityspaikoilla sekä rajojen valvonta aluevesillämme ja itäisen Suomenlahden merirajalla. Rajavalvonnan yhteydessä toteutetaan aina myös alueellisen koskemattomuuden valvontaa. Merelliseen turvallisuuteen liittyen Suomenlahden merivartiosto vastaa kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti vastuualueellaan meripelastustoimen järjestämisestä ja johtaa pelastustoimintaa aluevesillä sekä talousvyöhykkeellä alusöljy- ja aluskemikaalionnettomuuksissa.

Juuri julkaistussa ympäristövahinkojen torjunnan kansallisessa strategiassa (vuoteen 2035) painotetaan Itämeren alueen herkkyyttä ja ainutlaatuisuutta. Tätä herkkää merialuetta on kyettävä suojelemaan paitsi pitkäkestoisilta ympäristöongelmilta myös äkillisiltä ympäristövahingoilta. Strategiassa on selkeästi tuotu esille Suomen kansallinen tahtotila olla johtava Itämeren alueen ympäristövahinkojen torjunnan osaaja ja suunnannäyttäjä, joka panostaa pitkäjänteisesti ympäristövahinkojen ennaltaehkäisyyn sekä torjuntavalmiuden kehittämiseen ja ylläpitoon. Tämä tukee viranomaisia varautumisessa, asettaa vaatimuksia toiminnan suunnittelulle ja osoittaa kansallisen tahtotilan resurssien suunnittelun tueksi. Kaikilla toimijoilla on omat vastuunsa toimeenpanna omat velvoitteensa ja jalkauttaa strategia omaan varautumissuunnitteluunsa.

Rajavartiolaitokselle on säädetty aavalla merellä sattuneiden merellisten ympäristövahinkojen torjuntatoimien johtovastuu. Tämän johdosta merivartiosto on sopinut Suomenlahden alueella rannikon pelastuslaitosten kesken käytännön yhteistyöstä ja toiminnan koordinoinnista käynnistettävien torjuntatoimien osalta. Tämä on ollut ensiarvoisen tärkeätä, sillä missä tai millä etäisyydellä rannikosta merellinen onnettomuus ja siitä johtuva mahdollinen alusöljypäästö tapahtuisikaan, koskettaisi se silti laajasti kaikkia osapuolia. Lisäksi rajavartiolaitos on sopinut ympäristövahinkojen torjuntavalmiudesta ja harjoitustoiminnasta muun muassa puolustusvoimien käytössä olevien torjunta-aluksien osalta, jonka lisäksi se on tehnyt sopimuksia myös ulkopuolisten palveluntarjoajien kanssa. Näistä esimerkkinä sopimusalukset Grisslan, Otava ja Stella sekä torjuntakaluston varastointijärjestelyt Valkon Satamassa. Käytännössä yhteistoimintaa testataan juuri harjoituksin, joilla paitsi varmistetaan torjuntatoimien yhteensovittaminen, myös niiden viivytyksetön käynnistyminen.

Ympäristövahinkojen torjuntatoimien tehostamiseksi on hyödynnetty Rajavartiolaitoksessa vuonna 2019 käynnistettyä OILSAREX-projektia, johon rahoitusta saatiin ulkoministeriön Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen rahastosta. Projektilla tuotettiin malli harjoitustoiminnan kehittämiseksi. Toinen merkittävä parannus on ollut niin kutsuttu OILART-hanke, jolla kehitettiin ohjekäsikirja pitkäkestoisen alusöljyvahingon torjuntatoimien johtamisen tueksi. Vaikka merivartiostolla on käytössään erittäin tehokas meripelastuksen johtamisjärjestelmä, ovat meripelastusoperaatiot tilastollisesti tarkasteltuna kestoltaan lyhytaikaisia ja maksimissaankin vain muutamia vuorokausia. Isohkon alusöljypäästön sattuessa, on historia todistanut torjuntatoimien tarpeen jopa pahimmillaan useiksi kuukausiksi. Suomenlahden merivartiosto toteuttaa tulevana syksynä harjoituksen, jossa koeponnistetaan kykyä pitkäkestoiseen torjuntatoiminnan johtamiseen.

Merivartioston aluskaluston suorituskykyä on kehitetty määrätietoisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Lisäksi käynnissä on Rajavartiolaitoksen historian suurin investointihanke, jolla vuosina 2025 ja 2026 otetaan käyttöön uudet Turva-luokan vartiolaivat. Lappohjaan avataan uusi merellinen tukikohta 1.5.2023, johon keskitetään Rajavartiolaitoksen käytössä olevat vartiolaivat, uusi Lappohjan merivartioasema, sekä merellinen ympäristövahinkojen torjuntakalustovarasto. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on mukana tukikohtahankkeessa, joten sekin entisestään parantaa keskinäistä yhteistyötämme.

Tänä päivänä eurooppalainen turvallisuusympäristö on heikentynyt merkittävästi Venäjän Ukrainaan kohdistamien sotatoimien johdosta. Tällä on ollut heijastusvaikutuksensa myös merivartioston toimintaan. Rajaturvallisuuden ja alueellisen koskemattomuuden valvonnan terävöittämisen ohella, lisääntyneet kertausharjoitukset ja muu harjoitustoiminta ovat olleet ehkä näkyvimmät mediassakin palstatilaa saaneesta toiminnasta.

Venäjälle määrättyjen taloudellisten pakotteiden osalta merivartiostossa aloitettiin seuraamaan venäläiselle öljylle 5.12.2022 asetetun hintakaton vaikutuksia öljynkuljetuksiin Suomenlahdella. Seuranta toteutettiin yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa ja sitä on kohdistettu erityisesti Suomenlahdella itä-länsi -suuntaisessa alusliikenteessä havaittujen tankkerien ja rahtialusten lukumääriin sekä lippuvaltioiden muutoksiin. Seuranta on perustunut pääosin alusten automaattiseen omatunnistusjärjestelmään eli AIS-transponderitietoihin liittyen. Alusliikenteen lukumäärissä ei ole havaittu merkittäviä muutoksia.  Sen sijaan useiden alusten osalta voitiin todeta sekä lippuvaltion että alusten nimen vaihtumista. Näissä ei kuitenkaan nähty mitään selkeää tai toistuvaa systemaattisuutta. Mutta pahimmillaan lipunvaihto on johtanut tilanteeseen, jossa aluksen tosiasiallista edunsaajaa tai omistajaa ei ole kyetty tunnistamaan. Myös vakuutukset ja jääluokitukset tai niiden puuttuminen sekä alusten ikäjakaumassa tapahtuneita muutoksia on pyritty selvittämään. Merivartiosto jatkaa alusliikenteen seurantaa ja huomioi Suomenlahden ja Pohjois-Itämeren alueella mahdollisesti lisääntyvän ympäristövahinkoriskin toimintansa suuntaamisessa.

Viimeisin läheltä piti -tilanne Suomenlahdella tapahtui 22.9.2022. Yli 100 000tn öljytankkeri MT Alexialla sattui räjähdyksenomainen tulipalo, joka aiheutti ohjaamoon kulkevien kaapeleiden vaurioitumisen siinä määrin, että alus menetti ohjailukykynsä. Onnettomuusalus ajelehti keskellä Suomenlahtea Porkkalan tasalla. Sääolot olivat onneksi otolliset, joten raskaassa lastissa ollut alus ei ajelehtinut juurikaan tuulen ja virran armoilla. Aluksen oma sprinkler-sammutusjärjestelmä toimi ja miehistön toimenpitein palo saatiin tukahdutettua. Meripelastustoiminta käynnistettiin Virosta käsin, koska alus sijaitsi onnettomuushetkellä Viron meripelastusvastuualueella, mutta Suomen talousvyöhykkeellä. Tämäkin on erikoisuutena Suomenlahden suhteellisen kapeassa merellisessä toimintaympäristössä. Suomesta alukselle lennätettiin meripelastushelikopterilla Helsingin pelastuslaitoksen erikoiskoulutettu MIRG-ryhmä, joka suoritti häkäpitoisen ohjaamon tuuletuksen mukanaan olleella kalustollaan. Alus pystyi myöhemmin jatkamaan matkaansa määränpäänään Turkki.

Ja lopuksi. Monesti on todettu, että öljyvahingon torjunta on onnistunut silloin, kun öljy on saatu pysäytettyä merellä. Se, että öljy kyetään torjuntatoimilla rajaamaan mahdollisimman nopeasti ennen sen leviämistä laajemmalle, minimoi vahingon vaikutuksia. Asiantuntijoiden mukaan tehokkain tapa olisi saada öljy pumpattua pois haverialuksesta ennen sen vuotamista mereen. Rantaan ajautuessaan öljy aiheuttaa aina huomattavat vahingot. Tulee myös muistaa, että onnettomuuden aikaisten sääolosuhteiden ollessa riittävän vaikeat, voi torjuntatoimet olla liian vaarallisia pelastajille tai jopa mahdottomia. 


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin