Ympäristöseurannat avain Itämeren tulevaisuuden ymmärtämiseen ja suojeluun

Pulloposti 20
Katja Mäkinen
Tutkijatohtori
Turun yliopisto

Ympäristöseurannan tarkoitus on tuottaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa ympäristön tilasta ja siinä tapahtuvasta ajallisesta vaihtelusta. Vuodesta toiseen toistuva seuranta kertoo mihin suuntaan meri ja luonto ovat kehittymässä. Tämä on tärkeää tietoa paitsi tutkimukselle, myös merenhoidolle. Kiitos vuosikymmeniä sitten aloitetun kauaskatseisen työn, meressä tapahtuneista kehityksistä ja ilmiöistä on pystytty tekemään tilastomalleja, jotka ovat auttaneet meitä ymmärtämään ja todentamaan meressämme jo tapahtuneita suuria muutoksia. On osittain tämän työn ansiota, että ilmastonmuutoksen sekä luontokadon olemassaolo ja merkitys tunnistetaan nykyään laajasti.

Kartutetun tiedon myötä myös tarve ennustaa tulevaisuuden olosuhteita on kasvanut. Nopeiden muutostensa vuoksi Itämeren on jopa katsottu olevan kuin aikakone ympäristömuutosten tulevaisuuteen, jossa lämpötilan nousun lisäksi myös meriveden makeutuminen muuttaa rannikkomerien toimintaa. Näistä syistä johtuen painoarvoa laitetaan nyt tilastollisiin malleihin ja ennusteisiin, joita tehdään uusimpia teknologioita hyödyntäen. Mallintajalle seuranta-aineistot ovat raaka-ainetta, jota ei voi olla liikaa - ajallisesti tai alueellisesti kattavan tiedon puuttuminen luo malliin epävarmuutta ja huonontaa sen yleistettävyyttä.

Kun halutaan ymmärtää ilmastonmuutoksen vaikutuksia Itämeren ympäristössä, meremme luonnolliset ominaisuudet luovat paitsi mahdollisuuksia myös haasteita. Seurantahavaintoja keräävälle kenttäbiologille luonnossa tapahtuvan vaihtelun suuri määrä on tuttua. Esimerkiksi suolaisuus- ja lämpötilagradienttien vuoksi ympäristömuutokset eivät aina tapahdu meressämme kauttaaltaan samanlaisesti, päinvastoin, niiden vaikutukset voivat vaihdella suurestikin alueittain.

Vaihtelevassa ympäristössä seurannan jatkuvuus ja menetelmällinen yhtenäisyys on keskeistä. Hyvä esimerkki tästä on Turun yliopiston silakkaprojekti, jossa Saaristomerellä kutevan silakan lisääntymisominaisuuksia on seurattu 1980-luvulta lähtien. Projektin lähes 40-vuotisen historian aikana kerätystä aineistoista käy hyvin ilmi, kuinka tärkeää pitkäjänteinen ympäristönseuranta on kehityssuuntien ymmärtämiseksi, sillä kalan ominaisuudet vaihtelevat laajasti niin yksilöstä kuin vuodestakin toiseen.

Myös alueellinen kattavuus on keskeistä. Esimerkiksi laajoilla alueilla vaeltavan silakan tutkiminen on haasteellista, sillä seurantatietoa tarvittaisiin paitsi kalojen lisääntymisalueilta Saaristomereltä, myös Selkämerellä sijaitsevilta talvehtimis- ja syönnösalueilta. Vuosien varrella tutkimuksen pullonkaulana onkin ollut ajallisesti kattavien ja/tai menetelmiltään vertailukelpoisten ympäristöaineistojen vähäinen määrä juuri silakan suosimilla avomerialueilla, jolloin ymmärrys muutosten todellisista syistä ja suunnista voi jäädä hataralle pohjalle. Tarve aineistoille olisi kuitenkin suuri, sillä ilmastonmuutoksen seurauksena meren tila muuttuu tavoin, joita emme vielä täysin ymmärrä.

Palaa otsikoihin