Yksi päämäärä ja kaksi vaihetta – Saaristomeri tulevaisuuden haasteena

Pulloposti 56
Mikael Lindfelt
Rehtori
Åbo Akademi

Viimeiset vuodet olen saanut olla mukana eräässä projektissa, jossa yhdistyy harras toive ja polttava halu edistää tiettyjä luontoarvoja. Projektia on vetänyt arvoisat eläkeläiset Kalervo Väänänen, Kari Veijonen ja Jaakko Ruola. Herrojen tahtotilaa ei voi missään nimessä kyseenalaistaa, niin innokkaasti yhteydenottoja on tullut ja projektia puskettu. Kyse on projektista nimeltä Ainutlaatuinen Saaristomeri. Åbo Akademin rehtorina minua on pyydetty mukaan tuomaan tutkimuksen näkökantaa, ja ihan syystä, koska onhan meillä Åbo Akademiissa sekä korkealaatuinen meri- ja ympäristöbiologian laitos että strateginen tutkimusprofiili nimeltään Meri (Havet, The Sea). Meillä on paljon annettavaa Saaristomeren hyvinvoinnin parantamiseen.

Eräs projektin suurista tavoitteista on ollut tehdä teemasta poliittisesti tärkeä hanke. Tältä osin voidaan hyvin sanoa, että projekti on onnistunut ja saanut sekä paikallistason että kansallisen tason poliitikot asioita pohtimaan. Pääministeri Petteri Orpon johdolla hallitusohjelmaan saatiin kesällä 2023 ensimmäistä kertaa kirjaus Saaristomeren haasteesta. Tällaista historiallista tapahtumaa pitää juhlistaa siteeraamalla itse Hallitusohjelmaa tältä osin. Siinä nimittäin todetaan näin:

”Hallitus suojelee Suomen vesistöjä ja etenkin haavoittuvaa Saaristomerta. Hallitus jatkaa Saaristomeri-ohjelmaa painottaen mittakaavaltaan merkittäviin ravinnekierron parantamisiin johtavia toimenpiteitä, kuten eläinperäisen ravinteen kiertoa, maaperän pidätyskyvyn parantamista oleellisilla osuuksilla ja ravinteiden poistoa vesistöistä.
Hallitus vahvistaa hallinnonalojen ja tutkimuksen kokonaiskoordinaatiota ja parantaa vaikuttavuutta Itämeren, erityisesti Saaristomeren, suojelutoimien kohdentamisessa. Itämeritiedon vaikuttavuutta lisätään.” (Hallitusohjelma Vahva ja välittävä Suomi 2023, s.155) 

Kirjaukset ovat siis monen vuoden työn tuloksia. Vaikka painotus on itse Saaristomeren suojelussa ja alueen parantamisessa, näiden toimien onnistumisessa ei ole pelkästään kyse luontoarvojen kunnioittamisesta tai meri- ja ympäristöbiologian tutkimuksen mielekkyydestä. Ainutlaatuinen Saaristomeri projektina viittaa siihen, kuinka ainutlaatuinen itse Saaristomeri on koko rannikkoseudulle, sen ihmisille ja elinkeinoille ja matkailulle, mutta myös koko Suomen vienti- ja tuontiteollisuudelle, puhumattakaan meidän turvallisuuspoliittiselle nykytilallemme.

Liioittelematta voidaan sanoa, että Saaristomeren hyvinvoinnin edistämisessä yhdistyy luonnonsuojelu, maatalouden kehitystarpeet, kestävän matkailun huomioiminen, kulttuuriperinteen vaaliminen, tutkimuksen valjastaminen yhteiskunnalle tärkeään tilanteeseen ihan ”omalla takapihalla” ja kansalliseen ja kansainväliseen logistiikan kehittämiseen herkän luontoalueen ehdoilla.

Saaristomeri on ainutlaatuinen myös toisessa mielessä. Itse terminologia on erikoinen. Kontrastit muodostuvat oudosta yhdistelmästä, jossa sanat "saaristo" ja "meri" lausutaan samaan hengenvetoon - saaristomeri. Yleensä sanalla "meri", tarkoitetaan suurta ja syvää vesistöä. Saaristomeri ei ole kumpaakaan. Ja jos sanot liikkuvasi "avomerellä", tarkoitat yleensä sitä, että et näe maata. Saaristomerellä voit lähes aina nähdä tai ainakin aistia maan.

Olkoon tämä kyseinen erityispiirre aasinsilta sille tosiasialle, että Saaristomeri myös luonnon ja yhteiskunnan elävä suhde. Samalla kuin luontoa pitää suojella ja puhdistaa, on myös luotava uudenlaisia mahdollisuuksia elää ja toimia tässä ympäristössä. Saaristomeri on siis myös ihmisten asutusta sisältävää saaristolaisuutta. Myös tätä puolta on syytä sekä ymmärtää että kehittää.

Elokuussa 2023 Korppoon saaristokeskuksessa Korpoströmmissä pidettiin ensimmäinen A’Pelago Initiative. Tämä projektin tärkein päämäärä on juuri edistää saariston luonnonolosuhteita mutta samalla kehittäen sen elinkeinoelämän uudistusta. A’Pelago initiative oli kohtaamispaikka sitoutumiselle, dialogille, ajatusten vaihdolle ja odottamattomille yhteyksille, jotka edistävät saariston kehitystä.

Itse tapahtuma kokosi yhteen yritysjohtajia, digitaalisia nomadeja, tutkijoita, sijoittajia ja muita vaikuttajia sekä paikallisia yrittäjiä saariston tulevaisuuden tärkeiden kysymysten ympärille. Tapahtumien tarkoituksena oli siis synnyttää uusia liikeideoita ja konsepteja paikallisen ankkuripaikan kanssa. Ensimmäinen päivä keskittyi lähinnä makrotason aiheisiin, kuten Saaristomeren ekosysteemin tulevaisuuteen, digitaalisen liiketoiminnan trendeihin ja ihmisille hybridityökulttuurin mahdollistavaan teknologiaan sekä etätyöskentelyyn saaristosta. Tapahtumapohjainen toinen päivä oli suunnattu erityisesti startup-yrittäjille ja kasvuyrityksille, jotka ensikädessä olivat hakemassa neuvoja ja rahoitusta.

Minulla oli myös ilo ja kunnia olla mukana tässä tapahtumassa. Tiiviin ohjelman anti oli varsin merkittävä, mutta suurimman vaikutuksen minuun teki kuitenkin se into ja rakkaus saaristoon, joka säesti ihmisten ajatuksia ja mahdollisuuksien hahmottelua. Tuomalla yhteen eri alojen ammattilaisia, yhdistämällä tutkittua tietoa ja käytännön toimijoita, sijoittajia ja uuteen tekniikkaan perehtyneitä ihmisiä syntyy myös uudenlaisia visioita.

Hallitusohjelman sisältö höystettynä innokkaiden ja osaavien ihmisten yhteiseen tekemiseen on se yhtälö, josta saadaan tulevaisuuden kääntöpiste. Nyt olemme pääsemässä hyvään alkuun, kunhan emme hukkaa aikaa typeriin sooloiluihin.

Uskon vakaasti, että herkkä luonto vaatii erityisosaamista ja erityistä rakkautta. Siksi olen itse myös tässä mukana.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin