Yhteistyön kautta ekotehokkuutta merisektorille

Pulloposti 30
Elisa Aro, projektitutkija
Teemu Itälinna, projektitutkija
Pan-Eurooppa Instituutti, Turun yliopisto

Itämeren heikko tila on hyvin tiedossa. Merisektori on mukana päästöjen vähentämiseen tähtäävissä talkoissa, mutta valitettavan usein hajanaisesti omilla tahoillaan. Mikään osapuoli ei pysty kuitenkaan yksin ratkaisemaan Itämeren ongelmia, vaan käytännössä toimivat ratkaisut syntyvät keskeisten toimijoiden välillä käytävän vuoropuhelun kautta.

Ympäristöystävällisempää meriliikennettä tavoittelevat hankkeet CSHIPP ja ECOPRODIGI näyttävät mallia, miten yhteistyön kehittämisellä ja koordinaation tehostamisella on myönteisen konkreettisia vaikutuksia. EU:n Itämeren alueen ohjelman (Interreg Baltic Sea Region) osarahoittamat hankkeet tarjoavat alustan, jossa yritykset, tutkijat ja päättäjät Itämeren ympäriltä kohtaavat.

Kuva: Elisa Aro

ECOPRODIGI-hankkeen saavutuksia

CSHIPP yhdistää seitsemän puhtaan merenkulun hanketta. Yksi näistä on Turun yliopiston Pan-Eurooppa Instituutin koordinoima ECOPRODIGI, joka on EU:n Itämeri-strategian lippulaivahanke. Projektissa toimii 21 organisaatiota, joista puolet edustavat yrityksiä. Tämä mahdollistaa sen, että projektissa ratkotaan oikeita, olemassa olevia ongelmia, jotka kumpuavat teollisuuden toimijoiden prosesseista. ECOPRODIGI kehittää ja pilotoi ekotehokkaita digitaalisia ratkaisuja Itämeren meriteollisuuteen ja merikuljetuksiin. Lisäksi projekti tähyää tulevaisuuteen luomalla merisektorin digitalisaation tiekartan, järjestämällä koulutuksia sekä käymällä keskustelua viranomaistahojen kanssa ja tuottamalla heille politiikkasuosituksia siihen, miten digitalisaation murrosta voitaisiin jatkossa tukea matkalla kohti parempaa ekotehokkuutta.

Mitä projektissa on saavutettu tähän mennessä?

1) Tutkijat ja yritykset ovat yhteistyössä tunnistaneet mahdollisuuksia operoida aluksia tehokkaammin hyödyntämällä operatiivisen datan lokikirjaamista reaaliaikaisesti sekä analysoimalla aluksen suorituskykyä kvantitatiivisten ja tekoälymallien kautta. Alustavien tulosten mukaan uusimpia digitaalisia teknologioita käyttämällä, osallistamalla ja kouluttamalla miehistöä ja maissa työskentelevää henkilöstöä sekä ennakoimalla alusten ja moottorien käyttöolosuhteita ja huoltoja polttoaineen kulutuksen ja päästöjen odotetaan vähentyvän 2-15% riippuen alussegmentistä, lähtötilanteesta ja käytetyistä reiteistä.

2) Kumppanit ovat tunnistaneet joukon tehostamista vaativia pullonkauloja laivojen lastaus- ja purkuprosesseissa. Erilaisia digitaalisia teknologioita hyödyntämällä tuetaan integroidumman logistiikan ja tehokkaampien prosessien suunnittelua ja toteuttamista, minkä avulla esimerkiksi alusten satama-aikaa voidaan vähentää. Tämän myötä RoRo / RoPax -alukset voivat purjehtia hitaammin ja vähentää polttoaineen kulutusta. Samalla integroidummat logistiikkaprosessit voivat parantaa loppuasiakkaiden palvelun laatua. Lisäksi, kun alus on optimaalisesti lastattu, painolastiveden määrää voitaneen vähentää vaarantamatta turvallisuutta ja vakautta koskevia tekijöitä. Ensimmäinen analyysi osoittaa, että digitalisoimalla tiedonkeruu, integroimalla työtehtäviä ja käyttämällä dataa lautat ja satamalaitteisto voidaan lastata ja operoida paremmin tulevaisuudessa, jolloin alusten ja hinaajien polttoaineen kulutusta ja sen myötä päästöjä on mahdollista vähentää 2–10% valikoiduissa satamissa, reiteillä ja aluksilla.

3) Itämeren telakoilla rakennetaan jo ekotehokkaita laivoja, jotka ovat edelläkävijöitä globaalissa kilpailussa. ECOPRODIGI-projektin aikana telakkaprosesseja ja resurssien käyttöä laivanrakennuksessa pyritään tehostamaan entisestään, muun muassa hyödyntämällä 3D-laserskannausta.

Puhtaan merenkulun yhteistyöhankkeiden vaikutukset

Merenkulun ympäristövaikutusten ja/tai puhtaan merenkulun liiketoiminnallisten mahdollisuuksien parissa painitaan myös kuudessa muussa hankkeessa, jotka ovat mukana CSHIPP:ssä. Siten tieto kulkee seitsemän hankkeen ja niissä mukana olevien organisaatioiden ja sidosryhmien välillä. Yhteistyö mahdollistaa sen, että vaikuttavuus kertautuu, tutkimustulokset leviävät laajempaan tietoisuuteen ja käytännön ratkaisuja pääsee hyödyntämään moninkertainen joukko tekijöitä.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin