Yhteistyö on merellisen turvallisuuden peruspilari

Pulloposti 64
Juha Vuolle
Kommodori
Rajavartiolaitoksen esikunnan Raja- ja meriosaston apulaisosastopäällikkö

Heikki Kontro
Projektipäällikkö
Rajavartiolaitoksen esikunnan Raja- ja meriosasto

Yhteistyön merkitystä ei voi kyllin korostaa, kun puhutaan rannikkovartiostoviranomaisten toiminnasta. Merellä liikkuminen on kaikille meille suomalaisille tuttua ja mieleistä puuhaa, mutta on hyvä tiedostaa, että Suomenkin merialueilla tapahtuu säännöllisesti niin pieniä kuin vähän suurempiakin onnettomuuksia. Kuvitellaanpa esimerkiksi tilanne, jossa matkustaja-alus ajautuu onnettomuuteen kemikaalitankkerin kanssa vilkkaasti liikennöidyllä Suomenlahdella. Lopputuloksena on äärimmäisen vakava merellinen monialaonnettomuus, jossa yhdistyy ihmisten pelastaminen ja ympäristövahinkojen torjunta. Suuronnettomuuksiin liittyvät pelastustoimet sekä kemikaali- ja öljyvahinkojen torjunta ovat aikaa vievää ja resurssi-intensiivistä toimintaa, joiden organisointi edellyttää mahdollisimman saumattomasti toimivaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Edellä mainitun kaltaisilta suuronnettomuuksilta on toistaiseksi onneksi vältytty Itämerellä, mutta riski on mitä suurimmassa määrin todellinen, ja siihen tulee suhtautua vakavasti.

Rajavartiolaitos on aktiivinen toimija usealla kansainvälisellä rannikkovartiostofoorumilla. Kansainvälisen yhteistyön kautta Rajavartiolaitoksen on mahdollista tuoda muissa maissa hyväksi havaittuja käytänteitä osaksi omaa toimintaamme. Vastaavasti meillä on Suomessa paljon rannikkovartiostotoimintoihin liittyvää erityisosaamista, jota jaamme mielellämme kansainvälisille kumppaneillemme yhteistyön kehittämiseksi. Merellistä yhteistyötä edistetään esimerkiksi Itämerellä, arktisella alueella ja EU-maiden välillä.

Myös Pohjois-Atlantin alueella toimii oma fooruminsa, joka tuo saman pöydän ääreen Itämeren alueen, Länsi- ja Etelä-Euroopan sekä Pohjois-Amerikan rannikkovartiostoviranomaiset. Rajavartiolaitos toimii vuonna 2023 Pohjois-Atlantin rannikkovartiostofoorumin puheenjohtajana. Vuonna 2007 perustetun foorumin tavoitteena on kehittää jäsenmaiden rannikkovartiostoviranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa merelliseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Foorumin yhteistyö on luonteeltaan vapaaehtoista ja se käsittää laajasti eri rannikkovartiostotoiminnot erillisissä asiantuntijatyöryhmissä; lento- ja meripelastuksen, ympäristövahinkojen torjunnan, huumeiden salakuljetuksen, laittoman maahantulon, kalastuksenvalvonnan sekä rannikkovartiostotoimintoihin liittyvät teknologiset kysymykset. Keskeinen rannikkovartiostoyhteistyön kehittämisen mahdollistava rahoitusmekanismi on Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto (EMKVR), joka on mahdollistanut myös Rajavartiolaitoksen puheenjohtajakauden toimien toteuttamisen.

Rajavartiolaitos on valinnut vuoden 2023 puheenjohtajuuskautensa teemaksi autonomiset ja miehittämättömät järjestelmät. Suomi on jo vuosien ajan kuulunut globaalissakin mittakaavassa autonomisen merenkulun kärkimaihin, niin teknologisen osaamisen kuin kansainvälisen sääntelyn kehittämisen suhteen. Etäohjattavien ja itseohjautuvien alusten lukumäärän arvioidaan kasvavan nopeasti tulevien vuosikymmenten aikana, mikä tulee merkittävällä tavalla vaikuttamaan myös rannikkovartiostoviranomaisten toimintaan. Vastaavasti autonomisten ja miehittämättömien teknologioiden kehittyminen tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia viranomaisille, jotka voivat hyödyntää nopeasti kehittyviä järjestelmiä tehostaakseen omaa toimintaansa.

Rajavartiolaitoksen Turussa huhtikuussa 2023 isännöimä Pohjois-Atlantin rannikkovartiostofoorumin asiantuntijakokous kokosi yhteen lähes 100 ammattilaista Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Nelipäiväisen kokousviikon aikana osallistujat käsittelivät eri työryhmissä rannikkovartiostotoimintoihin liittyviä ajankohtaisia asioita ja osallistuivat lisäksi Rajavartiolaitoksen johtamaan simulaattoriharjoitukseen Turun Aboa Mare -koulutuskeskuksessa. Harjoituksen skenaario rakentui autonomisen merenkulun ympärille ja siinä simuloitiin muun muassa aluksiin kohdistuvien kyberhyökkäysten vaikutuksia rannikkovartiostoviranomaisten toiminnalle. Harjoituksessa keskityttiin myös siihen, kuinka viranomaiset voivat hyödyntää autonomista ja miehittämätöntä teknologiaa sekä simuloituja harjoituksia omassa toiminnassaan. Simulaattoriharjoitus tarjosi osallistujille hyödyllisiä oppeja jatkuvasti kehittyvien autonomisten alusten ja kyberuhkien vaikutuksista merelliselle toiminnalle. 

Rajavartiolaitoksen puheenjohtajuus huipentuu lokakuun puolivälissä Helsingissä järjestettävään päällikkökokoukseen, jonka aikana vedetään yhteen puheenjohtajakausi sekä annetaan suuntaviivoja foorumin tulevan toiminnan kehittämiseksi. Kokouksen päätteeksi puheenjohtajuussoihtu luovutetaan edelleen Ruotsin rannikkovartiostolle, joka jatkaa Pohjois-Atlantin rannikkovartiostofoorumin puitteissa tapahtuvan kansainvälisen yhteistyön kehittämistä vuonna 2024. On sanomattakin selvää, että foorumissa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistoiminnan, ja sitä kautta myös Itämeren alueen merellisen turvallisuuden kehittämisessä.

Kolumni edustaa kirjoittajien näkemyksiä, mitkä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin